Yhteisellä mediamatkalla - hyppää kyytiin!

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö MEKU oli tammikuun lopulla Educa-messuilla esittelemässä ensi viikolla vietettävää Mediataitoviikkoa ja Mediataitokoulun uusia oppituntiaineistoja. Tänä vuonna erityisen ilahduttavaa oli, että useimmat opettajat olivat jo kuulleet Mediataitoviikosta, vaikka Mediataitoviikkoa vietetään vasta toista kertaa.

Monilla oli jo selvät suunnitelmat tulevalle Mediataitoviikolle:

"Me tehtiin toi Tuunaa vessa viime vuonna ja tehdään se tänäkin vuonna!"

Ulla Peteri, Oulu

"Meillä on suunnitelmissa rakentaa alakoulun kirjastoon 10 rastin mediamatka. Jokainen luokka voi halutessaan kiertää radan tai valikoida muutaman pisteen. Lisäksi koululla pyörii muutama oppilaspaparazzi ja tuotoksia katsellaan viikon lopuksi yhdessä koko koulun kanssa salissa. Osallistumme myös Sanomalehtiviikkoon."

Ensi viikolla tapahtuu!

Tämän vuoden Mediataitoviikkoon on ilmoittautunut yhteensä lähes 1400 koulua, kirjastoa ja muuta toimijaa ja kerrommekin tässä blogissa Mediataitoviikon jälkeen tarkemmin mitä kaikkea oppilaat ja asiakkaat ovat viikolla tehneet ja oppineet. Tässä kuitenkin ennakkomaistiaisia siitä, millaisia toimintoja Mediataitoviikon 40 yhteistyökumppania ovat suunnitelleet!

MTV on voimakkaasti mukana Mediataitoviikossa. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa sekä Radio Novan Konttorissa keskustellaan viikon aikana mediasta. goSupermodel-palvelussa vietetään teemaviikkoa, tehdää testejä ja kilpaillaan. Väestöliitto järjestää avoimen verkkoluennon ja F-Secure tarjoaa maksutonta tietoturvaa älypuhelimille Mediataitoviikon kunniaksi.

Uudestaan järjestettävän Tuunaa vessa! -kilpailun lisäksi Mediataitoviikolla voi keskustella mediasta asiantuntijoiden kanssa.

Ehyt ry:n Pelitaito-projektin Mikko Meriläinen luennoi Mediataitoviikon perjantaina
Sellon kirjastossa digitaalisten pelien positiivisista puolista.

Nämä tapahtumat ovat vain pieni osa Mediataitoviikon tarjonnasta ja löydät kattavamman listan ensi viikon tapahtumista Mediataitoviikon tapahtumakalenterista.

Yhdessä parempi internet

Mediataitoviikolla keskustellaan myös keskustelusta verkossa. Bloggaajien aloitteesta käynnistynyt Kommentti jättää jälkensä -kampanja julkaisee blogikirjoituksia ja videoita, joiden tavoitteena on kannustaa miettimään millaisen jäljen muiden elämään jättää kommenteillaan. Kampanja kiteyttää erinomaisesti Mediataitoviikon tämänvuotisen teeman - Yhdessä parempi internet.

Toivommekin, että myös sinä jätät oman jälkesi tähän blogiin kommentin muodossa!

 

Tommi Tossavainen
Suunnittelija
Finnish Safer Internet Center

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Lasten kuvat seksuaalisena viihteenä – ymmärtämättömyyttä vai välinpitämättömyyttä?

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla lapsella on oikeus kasvuun ja kehittymiseen ilman seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston kokemuksia. Näistä perustavanlaatuisista oikeuksista huolimatta maailmassa on suuri määrä lapsia, jotka joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

Internet on tuonut uusia muotoja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja haasteita sen ennaltaehkäisyyn. Kontaktin muodostaminen ja yhteydenpito sekä lapsen oikeuksia loukkaavan kuvamateriaalin kuluttaminen on aiempaa helpompaa.

Lasten hyväksikäyttö sekä sen yhteydessä otettujen kuvien tuottaminen ja kuluttaminen ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Kuvia on netissä suuri määrä, ja niiden ympärillä liikkuvat isot rahasummat.

Hyväksikäyttökuvissa on kyse todellisiin lapsiin kohdistetuista seksuaalisista teoista. Tällaisia kuvia ei olisi netissä ilman, että joku jossain päin maailmaa olisi syyllistynyt lapseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen. Kuvia ei myöskään olisi nykyisessä määrin ilman niitä kuluttavia henkilöitä.

Seksuaalinen hyväksikäyttö on aina vakava uhka sen kohteeksi joutuvan lapsen kehitykselle ja myöhemmälle elämälle. Se altistaa monenlaisille kielteisille seuraamuksille välittömästi ja myöhemmin elämässä. Hyväksikäytön vaikutukset riippuvat osaltaan kunkin lapsen yksilöllisestä elämänkulusta ja ominaisuuksista sekä saatavilla olevasta tuesta.

Hyväksikäytön tallentaminen vaikeuttaa tapahtuman käsittelyä ja siitä toipumista. Netissä tapahtuvan jakamisen ja levittämisen myötä kuvien myöhempää käyttöä ei pysty kontrolloimaan. Hyväksikäytetylle lapselle se tarkoittaa yhä uudelleen toistuvaa hyväksikäyttöä. Kuviin tulisikin suhtautua niissä näkyvien lasten hätähuutona.

Kaikille hyväksikäytön yhteydessä otettujen lasten kuvien todellinen luonne ei välity. Kuvat saatetaan rinnastaa muuhun netissä olevaan seksuaaliseen aineistoon, ja niitä voidaan käyttää omien mielihalujen toteuttamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen. Taustalla voi olla puutteellinen ymmärrys, ajattelemattomuus tai välinpitämättömyys. Joidenkin kohdalla nettiympäristö voi vaikuttaa siihen, ettei kuvissa näkyviä lapsia mielletä todellisiksi, vaan he näyttäytyvät epätodellisina ”virtuaalilapsina”.

Jokaisella ihmisellä on vastuu omasta toiminnastaan. Jokaisella on myös mahdollisuus säädellä omaa toimintaansa. Yksittäisen ihmisen liikkumavapaus oman elämän suhteen on varsin laaja. Omalla toiminnalla ei kuitenkaan saa loukata muiden ihmisten oikeuksia. Silloin kun oman käyttäytymisen tueksi tarvitaan apua, on sitä vastuullista hakea. Ennaltaehkäiseviä palveluita tulee myös olla saatavilla.

Suomen lain mukaan laittomaksi luokiteltavaa aineistoa on alle 18-vuotiasta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla esittävä kuvamateriaali. Tällaisen aineiston valmistaminen ja levittäminen ovat rangaistavia tekoja. Myös alle 18-vuotiasta lasta esittävän kuvan tai kuvatallenteen oikeudeton hallussapito, tai tällaiseen materiaaliin käsiksi pääsyn hankkiminen joko maksua vastaan tai muutoin niin, että kuvamateriaali on käytettävissä tietokoneen tai muun teknisen laitteen välityksellä ilman laitteelle tallentumista, on laitonta. Laitonta on myös seurata järjestettyä esitystä, jossa alle 18-vuotias henkilö esiintyy sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla.

Jenni Häikiö

Asiantuntija, Psykologi

Lasten suojelu digitaalisessa mediassa

Pelastakaa Lapset ry – Rädda Barnen

Pelastakaa Lapset ry:n tuottama aineisto Ota puheeksi - internet ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tarjoaa neuvoja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja lapsen tukemiseen mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Euroopan uusi lähdekoodi

Koodi on 2000-luvun lukutaitoa. Yhä isompi osa maailmasta pyörii ohjelmistojen päällä. Googlen, Facebookin ja Amazonin kaltaiset firmat muutavat arkeamme hämmästyttävää vauhtia. 

Silti tuntuu, että teknologia on tänä päivänä Euroopassa uhka, joka tuhoaa työpaikat ja näivettää kulttuurin. Muutos sanellaan muualta: kiinalaisissa tehtaissa ja kalifornialaisissa ohjelmistokehitysyrityksissä päätetään mihin suuntaan maailmaa viedään. Ja koodaaminen, se on yksinäistä, tylsää tai vähintäänkin ulkoistettavissa Intiaan. 

Todellisuudessa Euroopan komissio on laskenut, että vuoteen 2015 mennessä Euroopassa jää osaamispulan takia täyttämättä 900 000 ICT-alan työpaikkaa ja komission digitaalistrategian täysimääräinen toteutuminen loisi yli 4 miljoonaa uutta työpaikkaa. 

Jotta Eurooppa pärjää mukana, on tärkää saada yhä laajempi joukko innostumaan niistä mahdollisuuksista, joita teknologia tarjoaa. Koodaaminen ei ole vain kaavamaista matematiikkaa, vaan tapa ilmaista itseään. Työtä tehdään tiimeissä. 

Lopulta JavaScriptin ja ranskan kieliopin opettelussa on vähän eroa. Silti edelleen harva nuori nainen päätyy koodaajaksi teknologiastartuppiin, vaan niitä maailmaa mullistavia yrityksiä rakentaa usein pieni, kapeanäköinen joukko nuoria miehiä. 

Internetin historiaa kirjoitetaan vielä. Uskon, että suomalaisuus antaa meille voimakkaan kulttuuri- ja arvopohjan rakentaa ihan uudenlaista ohjelmistokehityskulttuuria koko Euroopalle. Me emme etsi vain lokaaleja maksimeja, tai korjaa pieniä, hedonistisia ongelmia.  Suomessa on aina osattu tehdä itse, mutta yhteistä. Täällä keksittiin talkoot, pystytettiin rintamamiestalot ja perustettiin neuvolajärjestelmä. Suomalainen talkooperinne näkyy myös teknologiassa. Koko internetin selkärangan muodostavat suomalaistaustaiset MySQL, SSH, IRC, Git ja Linux rakennettiin avoimiksi. Meidän tee-se-itse-kulttuurimme auttaa lopulta kaikkia.

Linda Liukas 

Suomen Digital Champion sekä tytöille 130 kaupungissa koodausta opettavan Rails Girls -liikeen perustaja.

Kalkkisäidin ja etevän teinin kokemuksia Safer Internet Forumista

Osallistuimme lokakuun puolivälissä Safer Internet Forumiin Brysselissä. Edustimme Suomea aivan tavallisen perheen roolissa ilman virallista tietoteknistä koulutusta. David osallistui kansaiväliseen nuorisoryhmään ja minä vanhemmille suunnattuihin palavereihin. Jokaisesta EU-maasta oli mukana yksi nuori ja yksi vanhempi.

Nuoret tekivät ryhmätöitä ja opettelivat kulttuurisia eroja internetin käytöstä. Facebook ja sosiaalinen media olivat monille arkipäiväisiä asioita. Keskustelu näistä sekä netin käytöstä yleensä kiinnittivät Daven huomion. Lisäksi hän huomasi, että yllättävän monelle nuorelle englannin puhuminen tuotti vaikeutta. Sanojen ääntäminen oli vaikeaa, vaikka englannin kielisen materiaalin etsiminen ja käsittely on monelle arkipäivää Internetissä. 

Keskiviikkona 16.10. me vanhemmat istuimme koko päivän salissa internet-asiantuntijoiden ja media-ammattilaisten kanssa. Kuuntelimme erilaisia luentoja ja teimme ryhmätöitä. Meidät oli jaettu noin kahdeksan hengen pyöreisiin pöytiin, joissa kävimme vilkasta keskustelua  eri maitten käytännöistä median suhteen, perheiden pelisäännöistä sekä vastuukysymyksistä.

Kenelle vastuu kuuluu, kun uusi tuote tai sivusto mainoksineen lanseerataan markkinoille? Miten perheissä suhtaudutaan uusien laitteiden, kuten tablettitietokoneen käyttöön? Aiheuttaako uuden teknologian hankinta kotona valtasuhteiden epätasapainon tai riippuvuutta? Onko muna viisaampi kuin kana? 

Monessa keskustelussa tuli ilmi,että vanhempien ja lasten tulisi yhdessä opetella tekniikan käyttöä ja yhdistää osaamisensa: vanhemmat ymmärtävät maailman vaarallisuuden ja ovat tärkeässä roolissa neuvoessaan sekä opastaessaan lasta arjessa ja nettimaailmassa. Sosiaalisten suhteiden opettelu lähtee jo kotoa, samoin kohteliaat käytöstavat.  Lapset ovat nopeita oppijoita ja oivaltavat  teknisiä asioita,  mutta heillä ei ole itsesuojeluvaistoa, joka ohjaisi heitä välttämään houkutuksia, joita netin mainokset tarjoavat.  Nettimaailma on yhtä todellinen kuin ympäröivä maailmakin. Tätä pitäisi lapsille painottaa. Emme saa kaikkea tietoa takaisin, jos teemme tai toteutamme jonkin päähänsattuman (esim. lasten kylpykuvat) ja laitamme sen nettiin.

Anonymiteetti eli nimettömyys tuntui hiertävän myös keskusteluissa: osa oli sitä vastaan ja osa sen puolesta. Nimettömyys takaa joissakin tilanteissa avun saannin mutta mahdollistaa myös kiusanteon. Miten voimme toimia erilaista nettikiusaamista ja muuta häirintää vastaan? Ryhmätyöpaneeleissa sekä keskustelutilaisuuksissaa kerrottiin erilaisista auttavista puhelimista sekä nettipalveluista, joita Euroopan maissa on käytössä. Näiden linjojen kautta eri ikäiset ihmiset saavat neuvoja sekä tukea kohtaamaansa häirintään. Suomessa vastaavaa apua tarjoavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa Lapset.

Tavallisena äitinä uskalsin sanoa ääneen, mitä ajattelen. Arki, jota elämme, on täynnä houkutuksia. Mainokset sysäävät meille jatkuvasti uusinta uutta. En silti ole huono vanhempi, jos en osta teinilleni viimeisintä teknologiaa enkä omista uusinta älypuhelinta. En ole taitava tekniikassa, joten teinini pitää minua kalkkiksena. Uskallan ottaa tietokoneen pois määräajoiksi ja rajoittaa netin käyttöä kotona. Teini joutuu ansaitsemaan nettitikun käyttöaikaa kotitöillä, muuten illat menisivät tietokoneen ruutua tuijottaen.

Kaiken asiatiedon ja keskustelun jälkeen olo oli hyvin hämmentynyt. Miten voin olla rakentava vanhempi teinin kanssa, jotta uusi teknologia voisi tuoda sitä hyvää ja hienoa, mitä markkinavoimat meille tarjoavat? Vanhempana minun pitää olla avoin uusille tuulille sekä kiinnostunut lapseni tekemisistä netissä kuin arkisina päivinäkin. Nuori kyllä kertoo mielellään kuulumisiaan, jos olen valmis kuuntelemaan ja aidosti läsnä tässä hetkessä. Hän myös opettaa mielellään kalkkis-äidille netistä asioita, jos olen aidosti halukas kehittämään osaamistani  netin tai tekniikan suhteen.

Näin joulun alla tablettitietokone tai hieno älypuhelin olisi mahtava lahja koko perheelle. Taidan kuitenkin siirtää hankintoja toistaiseksi, koska nämä laitteet eivät tee meidän perheen arjesta sen kummempaa. Perustietokone olkoon se arkivehje, jota voimme käyttää ja päivittää. Siitäkin huolimatta, että saan kantaa kalkkis-äidin logoa teinini silmissä, kunnes hän itsenäistyy maailmalle.

Helena Sholberg
David Sholberg

Mitä yritykset voivat tehdä - ja mitä eivät

Internetissä lapsille palveluja tarjoavat yritykset kuulivat runsaasti toiveita, odotuksia, vaatimuksia ja jopa syytöksiä Safer Internet Forumissa. Järjestöjen, tutkijoiden ja yritysten vuosittainen kokoontuminen järjestettiin Brysselissä lokakuussa 2013.

Netti ei aina ole kiva paikka. Yritysten syyttäminen on helppoa, mutta johtaako se mihinkään?

Otetaan esimerkiksi kiusaaminen. On päivänselvää, että se aiheuttaa suurta surua. Sanat satuttavat fyysisiä toimia enemmän. Kun juuri sanat kuitenkin ovat yleisin tapa viestiä netissä, miten palveluntarjoajat voisivat estää kiusaamisen kokonaan? Yritykset voivat rakentaa järjestelmiä kiusaajien kiinniottamiseen ja uhrien auttamiseen. Ne eivät kuitenkaan voi kokonaan kitkeä kiusaamista - eivät ainakaan yksin.

Tämän takia tarvitaan yhteistyötä. Koulut, järjestöt ja vanhemmat tekevät loistavaa työtä valmistellessaan lapsia nettielämään. Sen sijaan että tuomitaan kaikki kaupallinen, voitaisiin opettaa lapset erottamaan hyvä palvelu huonosta ja kertoa, kuinka netissä ylipäätään tulee käyttäytyä. Jos lapset sitten nettielämässä törmäävät ongelmiin, palveluntarjoajat voivat pelastaa tilanteen turvallisuusjärjestelmiensä avulla.

Miten siis tehdään internetistä turvallisempi lapsille? Lopetetaan syyttely ja autetaan toisiamme. Täällä ollaan valmiita!

  

What can the industry do - and what it can't

A lot of expectations, wishes, demands and even blame was placed on the internet industry's shoulders in Safer Internet Forum 2013. The yearly get-together for organisations, researchers and companies took place in Brussels in October.

The internet is not always a nice place. It's easy to blame the industry, but is that the full story?

Let's take bullying as an example. There's no doubt that bullying brings great sorrow. Words often hurt more than physical actions. However, as words are the most common means of communication, how could any service provider stop bullying from happening? What the industry can do is to build systems to catch the bully and help the victim. But it can't prevent bullying from happening. At least not alone.

That's why we need to work together. Schools, organisations and parents do a great job preparing the kids to enter the online life. Instead of judging everything that's commercial, teach the kids how to tell a good service from a bad service and how to behave online in general. Then, if problems do occur in the online life, let the industry step in with their safety measures.

So, how do make the internet safer for kids? Let's drop the blame game and help each other out. We're ready.

Silja Tuulia Nielsen

Coordinator – Community and Security

watAgame / goSupermodel

Safer Internet Forum 2013: Nuoret osallisiksi mediakasvatukseen

Viime viikolla järjestettiin Brysselissä sarjassaan kymmenes Safer Internet Forum. Tapahtumassa keskusteltiin ajankohtaisista lasten turvalliseen netinkäyttöön liittyvistä ilmiöistä. Tänä vuonna Safer Internet Forum kokosi yhteen yli 400 osallistujaa: päättäjiä, tutkijoita, yritysmaailman edustajia, järjestötyöntekijöitä, valtioiden virkamiehiä, nuoria ja vanhempia. Nuorisopaneeliin osallistui 30 nuorta Euroopan eri maista. Safer Internet Forumin järjestää vuosittain Euroopan komissio.

”Education is the key to online safety” – Erika Mann

Kasvatus nähtiin monissa keskusteluissa parhaana keinona nettiturvallisuuden lisäämiseen. Esimerkiksi Facebookin Erika Mann (Public Policy Manager) korosti kasvatuksen tärkeyttä.

Sisällön suodattamisesta ja sääntelystä puhuttiin myös, mutta niitä ei nähty yhtä tehokkaina turvallisuuden takaajina kuin ennaltaehkäisyä.

Erityisesti Safer Internet Forumiin osallistuneet nuorisopanelistit puhuivat sen puolesta, että nuoret pitäisi osallistaa mediakasvatuksen suunnitteluun  ja toteutukseen. ”Opettajat saattavat luulla tietävänsä, mitä nuoret tekevät netissä ja perustavat opetuksen omien luulojensa varaan, jolloin näkökulma saattaa mennä aivan pieleen. Me nuoret tiedämme, mistä asioista nuorten kanssa pitää puhua,” totesi eräs nuorisopanelisti.

Latvialainen sosiaalisen median asiantuntija Arturs Mednis (Executive Director, Inspired Digital) oli nuorten kanssa samoilla linjoilla ja sanoi myös, että kasvattajien ei pitäisi estää nuorten netinkäyttöä vain sen vuoksi, että kasvattajat eivät ymmärrä kaikkia nuorten nettikulttuureiden ilmiöitä.

Brittiläinen verkkovertaistukea tarjoava BeatBullying-järjestö nosti esiin tutkimustuloksia siitä, että vertaistuki on todettu tehokkaimmaksi puuttumiskeinoksi nettikiusaamiseen.

”Data is the new oil and people are the data” – Andrew Keen

Kirjailija Andrew Keen provosoi yleisöä väittämällä, että kaikki ilmaisten sosiaalisen median palveluiden käyttäjät ovat uhreja ja että heitä käytetään hyväksi. ”Jos et maksa palvelusta, olet itse tuote”, hän sanoi. Mikään netissä ei ole ilmaista, vaan maksamme palvelujen käytöstä tiedoillamme. Keen perusti väitteensä sille, että palveluiden ylläpitäjät keräävät käyttäjistään tietoja ja myyvät niitä mainostajille. Tiedoillamme tehdään rahaa. Keenin mukaan lapsille pitäisi kertoa, miten tietojen kerääminen ja myyminen toimii.

Keen kertoi, kuinka kaikki klikkauksemme tallentuvat ja evästeet tilastoivat sivustot, joilla käymme. Näin määrittyvät käyttäjän mielenkiinnon kohteet ja esimerkiksi hakukoneiden tulokset suodattuvat sen mukaan. Hakukoneet eivät siis tuota samoja tuloksia eri käyttäjille, vaan vaarana on, että hakukoneista kehittyy liian fiksuja ja jokainen netinkäyttäjä eriytyy oman kuplansa sisälle. Tietoa oman kuplan ulkopuolelta voi olla vaikea löytää.

Nuorisopanelistit kommentoivat netin kaupallisuutta:
- ”Telkkarissakin on mainoksia, miksei netissä siis voisi olla?”
- ”Ei minua haittaa, että palvelut keräävät minusta tietoja, jos se parantaa käyttökokemustani netissä.”

”Edginess sells” – Joel Bakan

Professori Joel Bakan British Columbian yliopistosta jatkoi kertomalla, että netin bisnesmallit voivat olla haitallisia lapsille. Osakeyhtiöiden toimintaa säätelevien lakien mukaan osakeyhtiön ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Jos osakeyhtiö toimii tätä vastoin, se toimii laittomasti. Osakeyhtiön pyörittämän kaupallisen nettipalvelun ensisijainen tavoite ei siis voi olla lasten hyvinvointi.

Esimerkkinä lapsille haitallisista bisnesmalleista Bakan käytti virtuaalilemmikkejä. Ne ovat hyvä bisnes, koska lapset kiintyvät virtuaalilemmikkeihin ja palaavat takaisin palveluun sen vuoksi. Jotkin virtuaalilemmikkipalvelut mainostavat maksullisia lisäpalveluja uhkailemalla, että lemmikki kärsii ja kuolee, jos et osta sille virtuaalista erikoisruokaa. Bakan totesi myös, että peliriippuvuus on merkki onnistuneesta pelisuunnittelusta.

Tutkija Sonia Livingstone huomautti, että tutkimusten mukaan vain harva lapsi on koukussa peleihin. Livingstone lisäsi myös, että netin kaupallisuuteen liittyvät seikat eivät ole aiemmin olleet nettiturvallisuuskeskustelun ja -opetuksen keskiössä, mutta ehkä ne pitäisi ottaa jatkossa paremmin huomioon.

”The most important languages today are English, Chinese and Javascript” – Linda Liukas

Koodaamisen asiantuntija Linda Liukas (Codecadamy, Community Manager) huomautti, että tällä hetkellä verkkopalvelujen tekninen toteutus on pääasiassa nuorten valkoisten miesten käsissä. Koodaajapuolelle tarvittaisiin enemmän diversiteettiä ja siksi kouluissa tulisi opettaa koodaamista kaikille. ”Kaikista ei tule hyviä koodaajia, mutta kaikista tulee parempia internetin käyttäjiä”, Liukas perusteli koodaamisen opettamista.

Suomessa mennään oikeaan suuntaan

Safer Internet Forumin vahvuus on se, että se tuo eri toimialojen ihmisiä yhteen ja näin syntyy uusia kumppanuuksia. Mediakasvatusalan ulkopuolelta tulevien ihmisten näkemyksistä saa myös itse uutta ajateltavaa. Lisäksi on aina hienoa kuulla, millaisia näkökulmia nettiturvallisuuteen muissa maissa on. Suomessa näkökulmaa on jo siirretty turvallisuudesta mediataitoihin, ja sama suunta tuntuu olevan myös Euroopan tasolla. Tuli tunne, että valitsemamme näkökulma ja toimintamallit ovat oikeita.

Nuorten osallistaminen mediakasvatukseen (ja muuhunkin opetukseen) on ollut tapetilla Suomessa jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on laatinut materiaaleja tukioppilastoimintaan – ideana nuorten ohjaaman mediakasvatuksen lisääminen kouluissa. Yksi idea nuorilta nuorille -toimintaan on Mediataitoviikon Tuunaa vessa! -kilpailu, jossa nuoret suunnittelevat ja toteuttavat nettiturvallisuusaiheisen valistuskampanjan koulunsa vessaan. Kilpailu tullaan järjestämään myös helmikuussa 2014.

Nuorten kommentit netin kaupallisuudesta osoittavat, että tähän liittyvälle mediakasvatukselle on tarvetta. Kaupallisten nettipalveluiden toimintalogiikkaa ja netti- ja televisiomainonnan sääntelyjen eroja ei selvästi tunneta. Tässäkin olemme Mediataitoviikon 2014 osalta oikealla tiellä: olemme parhaillaan tuottamassa opetusmateriaalia netin kaupallisuuteen liittyen. Luvassa on monipuolinen taustatietopaketti opettajalle sekä tuntimallit ala- ja yläkouluun. 

Suvi Tuominen
Projektipäällikkö
Finnish Safer Internet Centre
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Aikuisen läsnäolosta turvaa lapsen nettiarkeen

Internet ja digitaalinen media ovat muuttaneet ihmisten välistä vuorovaikutusta monin tavoin. Netti rikastuttaa elämäämme sekä tarjoaa mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Avoimeen ja julkiseen mediaan liittyy kuitenkin myös riskejä, joita varsinkin lasten voi olla vaikea arvioida.

Lapsi voi nähdä mieltä järkyttävää sisältöä tai hän saattaa kohdata sopimatonta toimintaa muiden verkonkäyttäjien taholta, esimerkiksi kiusaamista tai häirintää. Teknologian kehitys on tuonut uusia muotoja myös lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Aikuisen läsnäoloa, ohjausta ja arvostavaa kohtaamista tarvitaan lapsen suotuisan kehityksen ja kasvun tueksi - niin verkkoympäristössä kuin muissakin sosiaalisissa tilanteissa. Ajan tasalla oleminen lapsen elämässä ja hänen kokemuksiensa ymmärtäminen luovat turvallisuutta. Se helpottaa myös vaikeiden asioiden puheeksi ottamista ja erilaisten ongelmatilanteiden käsittelyä.

Vuorovaikutus verkossa on monin tavoin toisenlaista kuin kasvokkain tapahtuvassa kohtaamisessa. Keskustelu niin tuttujen kuin ennestään tuntemattomienkin kanssa voidaan kokea helpoksi ja mutkattomaksi. Asiaan voidaan mennä suoraviivaisesti ja nopeasti, tai keskustelu voi muodostua syvälliseksi ja luottamuksellisen tuntuiseksi. Yhteyden ylläpitäminen vaatii nopeaa reagoimista ja vastaamista toisen viestiin, ja sen intensiivisyys imaisee helposti mukaansa. Tulkinta toisesta ihmisestä tehdään välitettyjen viestien ja niistä syntyvien mielikuvien pohjalta, mutta se värittyy usein omilla haaveilla ja toiveilla.

Anonyymiyden tunne ja fyysinen etäisyys verkossa vahvistavat koettua hallinnan tunnetta. Ne voivat antaa rohkeutta heittäytyä välittömään, kokeilevaan tai estottomaankin vuorovaikutukseen, johon kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ei välttämättä oltaisi valmiita ryhtymään. Nuoruuteen liittyvä riskinoton viehätys tai kiinnostus seksiasioihin saattavat myös altistaa heittäytymään vuorovaikutukseen tai tekoihin ymmärtämättä niiden merkitystä tai mahdollisia seuraamuksia.

Aikuisten mielissä huolet, ongelmat ja pelot ovat usein luonnollisesti päällimmäisinä. Joskus se voi johtaa jopa turhaan ja tarpeettomaan rajoittamiseen, kieltoihin tai lapsen syyllistämiseen. Kielteinen ennakkoasenne voi estää käyttämästä niitä mahdollisuuksia, joissa aikuisella olisi paikka antaa lapselle hänen tarvitsemiaan valmiuksia ja vahvuuksia.

Vanhemmuuteen kuuluu se, että tietää, mitä lapsi tekee, missä, miten ja kenen kanssa hän viettää aikaansa - tapahtuupa se sitten kodin ulkopuolella tai internetissä tietokoneen, pelikoneen tai kännykän kautta. Avoin kiinnostus, läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään antavat parhaat lähtökohdat lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle niin verkossa tapahtuvissa kuin muissakin sosiaalisissa suhteissa.

Aikuisen tuki auttaa lasta tulkitsemaan, ymmärtämään ja antamaan merkityksiä erilaisille asioille ja tapahtumille verkkomaailmassa. Aikuisen kanssa lapsi voi löytää oikeat sanat ja saada luottamuksen selviytyä tilanteissa, jotka voivat olla hämmentäviä tai pelottavia.

Ymmärrys internetin merkityksestä lasten elämässä ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen luonteesta auttavat myös havaitsemaan riskejä ja tarvittaessa puuttumaan ongelmiin. Lapsi voi joutua netissä vaikeuksiin eikä aina itse pysty vaikuttamaan siihen. Siksi on tärkeää olla syyllistämättä lasta. Mahdollisissa ongelmatilanteissa lapsella tulee olla varmuus siitä, että myös virheistä ja noloistakin asioista voi kertoa ja saada apua aikuiselta.

Mitkään tekniset ratkaisut, rajoitteet tai rajoitukset eivät korvaa aikuisen läsnäoloa, kasvatusta ja rakentavaa keskusteluyhteyttä lapsen kanssa. Sen sijaan jokainen aikuinen voi auttaa lasta pitämään huolta rajoistaan ja oikeuksistaan sekä toimimaan itse vastuullisesti niin verkossa kuin muissakin sosiaalisissa suhteissa. Lapset tarvitsevat tietoa omista oikeuksistaan ja rohkaisua kertoa aikuiselle ongelmistaan ja huolistaan.

Sari Valoaho
asiantuntija, lasten suojelu digitaalisessa mediassa

Pelastakaa Lapset ry - Rädda Barnen 

Pelastakaa Lapset ehkäisee työllään lasten oikeuksien loukkauksia ja edistää niihin puuttumista. Järjestö tekee internetiin liittyvän lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaista työtä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on lasten aseman ja oikeuksien turvaaminen myös internetissä. Syksyllä 2013 julkaistaan Puheeksi ottamisen opas, jonka tarkoitus on antaa ammattilaiselle tietoa ja välineitä aiheen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa, sekä antaa valmiuksia tukea lasta mahdollisissa ongelmatilanteissa.