Vessantuunauskilpailu kannusti nuoria osallistavaan mediakasvatukseen

”Millainen olisi parempi internet?” Kysymys toimi tämän vuoden Mediataitoviikolla järjestetyn Tuunaa vessa! -kilpailun aiheena.  Kilpailussa oli omat sarjat alle 13-vuotiaille ja 13–18-vuotiaille. Kilpailuun osallistui kouluja ja nuorisotaloja - kirjastostakin saimme yhden osallistujan. Yhteensä kilpailuun osallistui noin 30 ryhmää. Oli hienoa huomata, miten innokkaita ja omatoimisia ryhmiä vessan tuunaukseen osallistui. Kiitos kaikille osallistujaryhmille! Vaikka osallistujia ei tämän enempää ollut, sai kilpailu kuitenkin positiivista palautetta. Tällainen kilpailu, lapset ja nuoret osallistava, toiminnallinen ja laaja aiheeltaan, lienee siis hyvä, vaikka sitä ei juuri samanlaisena joka vuosi järjestettäisikään.

Koordinoin kilpailua, joten järjestin muun muassa esiraadin kokouksen ja myöhemmin varsinaisen tuomariston kokouksen. Esiraadissa kummastakin sarjasta valittiin viisi työtä varsinaisen tuomariston arvioitaviksi. Varsinaiselle tuomaristolle laadin yksityiskohtaisemman pisteytyslomakkeen, jonka pohjalta he arvioivat töitä. Tämän jälkeen tein koonnin arvioinneista ja tuomaristo kokoontui vielä käymään kilpailutöitä läpi, keskustelemaan ja päättämään kilpailutöiden järjestyksen.

Aihetta kilpailuun osallistuneet ryhmät olivat lähestyneet monista näkökulmista ja saimme hienoja kilpailutöitä. Mitä parannettavaa netissä on? Entä millä tavoin näihin voisi vaikuttaa? Parhaimmillaan tuunattu vessa sai kävijän pohtimaan omaa toimintaansa netissä ja sitä, voisiko itse tehdä jotain, tai erityisesti, mitä voisi tehdä, jotta netti olisi mukavampi paikka. Kilpailussa pärjänneet vessat eivät siis vain näyttäneet hienoilta, vaan niistä välittyi sanoma, joka puhutteli. Monissa kilpailutöissä internetissä kehitettävät asiat osattiin ottaa esille, mikä sekin on jo hyvä alku. Ratkaisujen näkeminen onkin sitten haastavampaa, joskin toivottavaa, koska muutokseen ei riitä vain luettelo epäkohdista.

Erilaista näkökulmaa toivat kilpailutyöt, jotka lähestyivät aihetta positiivisen kautta. Teemana yllättävän monessa työssä esille nousi kiusaaminen. Onko nykyisessä internetissä paljon kiusaamista? Ainakin kiusaaminen satuttaa paljon, määrästä riippumatta. Vaikka netissä kiusaaminen olisi helppoa, pidetään huoli siitä, ettei kukaan kiusaa ketään. Eihän asioita tehdä vain siksi, että ne ovat helppoja? Netin paremmaksi tekeminen ei ehkä tunnu helpolta, mutta kun jokainen tekee osansa paremman netin puolesta, tulee siitä aina vähän parempi. Jos jonkin asian pystyy tekemään huonommaksi, pystyy sen kai tekemään myös paremmaksi!

Samoin kuin netin paremmaksi tekemiseen tarvitaan jokaista, myös Tuunaa vessa! -kilpailun järjestäminen on ollut usean tahon yhteistyön tulosta. Suuret kiitokset yhteistyöorganisaatioille!

Vessakisan voittajatöihin pääsee tutustumaan osoitteessa www.mediataitokoulu.fi/vessa. 

Onnittelut voittajille ja hyvää kevättä!                                                                                                                                                                                 

Laura Kivenmäki

Kirjoittaja työskenteli korkeakouluharjoittelijana Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa

Safer Internet Forum 2013: Nuoret osallisiksi mediakasvatukseen

Viime viikolla järjestettiin Brysselissä sarjassaan kymmenes Safer Internet Forum. Tapahtumassa keskusteltiin ajankohtaisista lasten turvalliseen netinkäyttöön liittyvistä ilmiöistä. Tänä vuonna Safer Internet Forum kokosi yhteen yli 400 osallistujaa: päättäjiä, tutkijoita, yritysmaailman edustajia, järjestötyöntekijöitä, valtioiden virkamiehiä, nuoria ja vanhempia. Nuorisopaneeliin osallistui 30 nuorta Euroopan eri maista. Safer Internet Forumin järjestää vuosittain Euroopan komissio.

”Education is the key to online safety” – Erika Mann

Kasvatus nähtiin monissa keskusteluissa parhaana keinona nettiturvallisuuden lisäämiseen. Esimerkiksi Facebookin Erika Mann (Public Policy Manager) korosti kasvatuksen tärkeyttä.

Sisällön suodattamisesta ja sääntelystä puhuttiin myös, mutta niitä ei nähty yhtä tehokkaina turvallisuuden takaajina kuin ennaltaehkäisyä.

Erityisesti Safer Internet Forumiin osallistuneet nuorisopanelistit puhuivat sen puolesta, että nuoret pitäisi osallistaa mediakasvatuksen suunnitteluun  ja toteutukseen. ”Opettajat saattavat luulla tietävänsä, mitä nuoret tekevät netissä ja perustavat opetuksen omien luulojensa varaan, jolloin näkökulma saattaa mennä aivan pieleen. Me nuoret tiedämme, mistä asioista nuorten kanssa pitää puhua,” totesi eräs nuorisopanelisti.

Latvialainen sosiaalisen median asiantuntija Arturs Mednis (Executive Director, Inspired Digital) oli nuorten kanssa samoilla linjoilla ja sanoi myös, että kasvattajien ei pitäisi estää nuorten netinkäyttöä vain sen vuoksi, että kasvattajat eivät ymmärrä kaikkia nuorten nettikulttuureiden ilmiöitä.

Brittiläinen verkkovertaistukea tarjoava BeatBullying-järjestö nosti esiin tutkimustuloksia siitä, että vertaistuki on todettu tehokkaimmaksi puuttumiskeinoksi nettikiusaamiseen.

”Data is the new oil and people are the data” – Andrew Keen

Kirjailija Andrew Keen provosoi yleisöä väittämällä, että kaikki ilmaisten sosiaalisen median palveluiden käyttäjät ovat uhreja ja että heitä käytetään hyväksi. ”Jos et maksa palvelusta, olet itse tuote”, hän sanoi. Mikään netissä ei ole ilmaista, vaan maksamme palvelujen käytöstä tiedoillamme. Keen perusti väitteensä sille, että palveluiden ylläpitäjät keräävät käyttäjistään tietoja ja myyvät niitä mainostajille. Tiedoillamme tehdään rahaa. Keenin mukaan lapsille pitäisi kertoa, miten tietojen kerääminen ja myyminen toimii.

Keen kertoi, kuinka kaikki klikkauksemme tallentuvat ja evästeet tilastoivat sivustot, joilla käymme. Näin määrittyvät käyttäjän mielenkiinnon kohteet ja esimerkiksi hakukoneiden tulokset suodattuvat sen mukaan. Hakukoneet eivät siis tuota samoja tuloksia eri käyttäjille, vaan vaarana on, että hakukoneista kehittyy liian fiksuja ja jokainen netinkäyttäjä eriytyy oman kuplansa sisälle. Tietoa oman kuplan ulkopuolelta voi olla vaikea löytää.

Nuorisopanelistit kommentoivat netin kaupallisuutta:
- ”Telkkarissakin on mainoksia, miksei netissä siis voisi olla?”
- ”Ei minua haittaa, että palvelut keräävät minusta tietoja, jos se parantaa käyttökokemustani netissä.”

”Edginess sells” – Joel Bakan

Professori Joel Bakan British Columbian yliopistosta jatkoi kertomalla, että netin bisnesmallit voivat olla haitallisia lapsille. Osakeyhtiöiden toimintaa säätelevien lakien mukaan osakeyhtiön ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Jos osakeyhtiö toimii tätä vastoin, se toimii laittomasti. Osakeyhtiön pyörittämän kaupallisen nettipalvelun ensisijainen tavoite ei siis voi olla lasten hyvinvointi.

Esimerkkinä lapsille haitallisista bisnesmalleista Bakan käytti virtuaalilemmikkejä. Ne ovat hyvä bisnes, koska lapset kiintyvät virtuaalilemmikkeihin ja palaavat takaisin palveluun sen vuoksi. Jotkin virtuaalilemmikkipalvelut mainostavat maksullisia lisäpalveluja uhkailemalla, että lemmikki kärsii ja kuolee, jos et osta sille virtuaalista erikoisruokaa. Bakan totesi myös, että peliriippuvuus on merkki onnistuneesta pelisuunnittelusta.

Tutkija Sonia Livingstone huomautti, että tutkimusten mukaan vain harva lapsi on koukussa peleihin. Livingstone lisäsi myös, että netin kaupallisuuteen liittyvät seikat eivät ole aiemmin olleet nettiturvallisuuskeskustelun ja -opetuksen keskiössä, mutta ehkä ne pitäisi ottaa jatkossa paremmin huomioon.

”The most important languages today are English, Chinese and Javascript” – Linda Liukas

Koodaamisen asiantuntija Linda Liukas (Codecadamy, Community Manager) huomautti, että tällä hetkellä verkkopalvelujen tekninen toteutus on pääasiassa nuorten valkoisten miesten käsissä. Koodaajapuolelle tarvittaisiin enemmän diversiteettiä ja siksi kouluissa tulisi opettaa koodaamista kaikille. ”Kaikista ei tule hyviä koodaajia, mutta kaikista tulee parempia internetin käyttäjiä”, Liukas perusteli koodaamisen opettamista.

Suomessa mennään oikeaan suuntaan

Safer Internet Forumin vahvuus on se, että se tuo eri toimialojen ihmisiä yhteen ja näin syntyy uusia kumppanuuksia. Mediakasvatusalan ulkopuolelta tulevien ihmisten näkemyksistä saa myös itse uutta ajateltavaa. Lisäksi on aina hienoa kuulla, millaisia näkökulmia nettiturvallisuuteen muissa maissa on. Suomessa näkökulmaa on jo siirretty turvallisuudesta mediataitoihin, ja sama suunta tuntuu olevan myös Euroopan tasolla. Tuli tunne, että valitsemamme näkökulma ja toimintamallit ovat oikeita.

Nuorten osallistaminen mediakasvatukseen (ja muuhunkin opetukseen) on ollut tapetilla Suomessa jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on laatinut materiaaleja tukioppilastoimintaan – ideana nuorten ohjaaman mediakasvatuksen lisääminen kouluissa. Yksi idea nuorilta nuorille -toimintaan on Mediataitoviikon Tuunaa vessa! -kilpailu, jossa nuoret suunnittelevat ja toteuttavat nettiturvallisuusaiheisen valistuskampanjan koulunsa vessaan. Kilpailu tullaan järjestämään myös helmikuussa 2014.

Nuorten kommentit netin kaupallisuudesta osoittavat, että tähän liittyvälle mediakasvatukselle on tarvetta. Kaupallisten nettipalveluiden toimintalogiikkaa ja netti- ja televisiomainonnan sääntelyjen eroja ei selvästi tunneta. Tässäkin olemme Mediataitoviikon 2014 osalta oikealla tiellä: olemme parhaillaan tuottamassa opetusmateriaalia netin kaupallisuuteen liittyen. Luvassa on monipuolinen taustatietopaketti opettajalle sekä tuntimallit ala- ja yläkouluun. 

Suvi Tuominen
Projektipäällikkö
Finnish Safer Internet Centre
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Kooste vuoden 2013 Mediataitoviikosta

Ensimmäinen Mediataitoviikko on viimein vietetty ja viimeisetkin viikkoon liittyvät kilpailut ovat päättyneet. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme matkaa kohti Mediataitoviikkoa ja kaikkea sitä mitä Mediataitoviikolla tehtiin ja mistä viikon aikana keskusteltiin.

Mediataitoviikkoa ja siihen liittyvää Mediataitokoulua rakennettiin koko viime syksy kahden yhteistyökumppaneista koostuvan työryhmän avulla. Mediataitoviikkoa käsiteltiin jo Opettaja-lehden mediakasvatuksen teemanumerossa, mutta varsinaisesti markkinointi aloitettiin täydellä teholla vasta joulukuussa, jolloin Suomen ala- ja yläasteille lähetettiin tietoa Mediataitoviikosta kirjeitse.

Perinteinen painettu kirje erottui ilmeisesti edukseen, sillä Educa-messuilla useimmat Mediataitokoulun ständillä vierailleet opettajat olivat kuulleet Mediataitoviikosta tai nähneet kirjeen mukana tulleita esitteitä.

Mediataitoviikko oli esillä myös Nuori 2013 messuilla, jossa erityisesti Tuunaa vessa! kilpailu herätti kiinnostusta.

Mediataitoviikko mediassa

Sekä Tietoturvapäivän muuttuminen Mediataitoviikoksi, että uuden Mediataitoviikon teema "Oikeudet ja velvollisuudet netissä" herättivät laajasti kiinnostusta mediassa. Esimerkiksi Huomenta Suomessa Mediataitoviikon teema oli esillä pitkin viikkoa. Mediataitoviikosta puhuttiin ohjelmassa viikon aikana ainakin viidessä eri haastattelussa.

Katso Suvi Tuomisen haastattelu klikkaamalla kuvaa (kuvakaappaus MTV3)

Radio Novan Konttorissa vietettiin Mediataitoviikkoa ja myös useilla Ylen radiokanavilla keskusteltiin esimerkiksi netiketin merkityksestä.

Mediataitoviikko näkyi hyvin myös painettujen lehtien sivuilla ja uutisseurantamme löysi aiheesta kymmeniä lehtikirjoituksia ympäri Suomea, esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi Suvi Tuomisen kirjoituksen Vieraskynä-palstallaan. Myös monissa muissa Mediataitoviikon kanssa samaan aikaan vietetyn Sanomalehtiviikon kirjoituksissa pohdittiin myös Mediataitoviikon teemoja.

Mediataitoviikon teemoja käsiteltiin sadoilla eri verkkosivuilla, koulujen blogeissa ja verkkolehdissä. Erityisen paljon keskustelua herätti Iltalehden kirjoitus oman lapsen kuvien julkaisemisesta Facebookissa.

Netiketti

Netiketti luotiin Internetin alkuaikoina ohjeiksi netinkäyttäjille. Ensimmäisissä netiketeissä huomio oli kiinnittynyt teknologian käyttöön liittyviin seikkoihin, kuten siihen, että on epäkohteliasta kirjoittaa viestejä ISOILLA kirjaimilla! Teknologian yleistyessä erilaiset netiketit ovat yhä enemmän koskeneet ihmisten välistä vuorovaikutusta. Asiallinen ja huomaavainen käytös Internetissä on vähintään yhtä tärkeää kuin asiallinen käyttäytyminen kasvottain käytävissä keskusteluissa. Netin näennäisen nimettömyyden suojissa käyttäytymissäännöt saattavat kuitenkin päästä unohtumaan ja siksi Mediataitoviikkoon osallistuvat organisaatiot päivittivät netiketin vuodelle 2013.

Nuorille Netikettiä markkinoitiin sosiaalisessa mediassa jaettavien sarjakuvien avulla ja idea oli onnistunut. Sarjakuvia ja muita Mediataitoviikon päivityksiä jaettiin, tykättiin ja kommentoitin Mediataitoviikon aikana lähes 6000 kertaa.

Mediataitoviikko kouluissa

Mediataitoviikon ensisijainen kohderyhmä olivat kuitenkin koulut ja oppilaat, joissa keskustelu netinkäytöstä ja mediasta jatkuu ympäri lukuvuoden. Mediataitoviikolla kouluissa käytiin keskustelua Netiketti-sarjakuvien lisäksi Nettielämää-videoista, joita katseltiin Mediataitoviikon aikana yhteensä lähes 10000 kertaa.




Tuunaa koulun vessa! -toimintamallia hyödynnettiin kouluissa innokkaasti, mutta vain osa kouluista osallistui itse kilpailuun. Kilpailuun on kuitenkin lähetetty kymmeniä vessojen dokumentaatioita ja voittajavessoihin pääsee tutustumaan perjantaina 15.3 osoitteessa www.mediataitokoulu.fi/vessa.

Mediataitoviikko vuonna 2014

Mediataitoviikko onnistui erinomaisesti ja siitä kiitos kuuluu oma-aloitteisille yhteistyökumppaneille!

Toivomme, että ensi vuonna muutkin kuin Mediataitoviikon yhteistyökumppanit osallistuvat Mediataitoviikkoon huomioimalla viikon teemat omassa toiminnassaan ja tekevät Mediataitoviikosta itsensä näköisen. Mallia voi ottaa esimerkiksi goSupermodel yhteisön kampanjasta "Vaihda alushousut".

Aurinkoista kevättä toivottaen!

Tommi Tossavainen
Suunnittelija
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus