Kooste vuoden 2014 Mediataitoviikosta

Järjestyksessään toinen Mediataitoviikko on nyt vietetty. Tänä vuonna Mediataitoviikko näkyi erityisesti sosiaalisessa mediassa, mikä sopikin erinomaisesti tämän vuoden Mediataitoviikon teemaan.


Yhdessä parempi Internet

Mediataitoviikkoa oli tänä vuonna suunnittelemassa ja toteuttamassa 40 yhteistyökumppania ja viettämässä uskomattomat 1400 koulua, kirjastoa ja muuta organisaatiota.

Mediataitoviikon yhteistyökumppanit toteuttivat itsenäisesti monipuolisia tempauksia, testejä, videoita ja kilpailuita, joista voimme tässä yhteydessä mainita vain muutaman. Löydät lisää yhteistyökumppaneidemme toimintoja Mediataitoviikon Facebook-sivulta.

• goSupermodel järjesti aiheesta teemakeskustelun ja testin käyttäjilleen.

• Kirjastokaista julkaisi videon nuorten ja vanhempien netinkäytöstä.

• MTV:n kanavilla keskusteltiin verkkomedioiden käytöstä, ikärajoista ja pelaamisesta.
• Väestöliitto järjesti verkkoluennon varhaislapsuuden mediasuhteista.

Myös paikallisella tasolla järjestettiin useita hienoja tapahtumia, mm.

• Etelä-Kymenlaakson kirjastot jakoivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa Mediataitaja-tunnustuksen.
• Tornion nuorisopalvelut järjesti mm. valokuvauskilpailun ja laati some-aakkoset.

Kuvaamisjuliste toi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa

Vaikka tänä vuonna Mediataitoviikon näkyvyys televisiossa jäi vähäiseksi, oli viikon teema esillä radion ja lehtien lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Turun julkisessa liikenteessä. Common Sense Medialta lainattu Otin kuvan kaverista ja haluun laittaa sen nettiin. Mitäs nyt? -juliste oli epäilemättä Mediataitoviikon onnistunein yksittäinen viesti. Julistetta jaettiin sosiaalisessa mediassa tuhansia kertoja! Julistetta kommentoitiin vilkkaasti Facebookin lisäksi Twitterissä ja Instagramissa. Kiitos julisteen viraaliudesta kuuluu yksittäisten jakajien lisäksi erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, jonka Facebook-sivun kautta julistetta jaettiin noin 2500 kertaa.

Mun nuoruudessa oli vaan irc-galleria, mutta nykyään pitää olla monimediamestari jo ala-asteella. #mediataitoviikko pic.twitter.com/DU3POnLXf0
— Nonna Tähtinen (@NonnaMaria_Tee) February 9, 2014

Kommentti jättää jäljen

Mediataitoviikko oli mukana tukemassa bloggaajien syksyllä käynnistämää Kommentti jättää jäljen -kampanjaa lahjoittamalla blogaajille kampanjasivuston. Kampanjan tavoitteet olivat Mediataitoviikon teeman kanssa yhteneväiset, joten sen tukeminen oli luonteva osa tämän vuoden toimintaa. Kampanja sai hyvin näkyvyyttää blogaajien keskuudessa. Tutustu kampanjan blogeihin ja vlogeihin ja käy jättämässä oma jälkesi blogien kommenttialueille.

Mitä ensi vuonna?

Kokonaisuudessaan Mediataitoviikko tavoitti satoja tuhansia suomalaisia ja herätti paljon keskustelua. Haluamme, että tämä hyvä keskustelu jatkuu vilkaana läpi vuoden! Toivomme myös, että vastaat palautekyselyymme ja kerrot, millaista Mediataitoviikkoa haluaisit viettää ensi vuonna.

Kiitos tästä mahtavasta Mediataitoviikosta!

Tommi Tossavainen
Suunnittelija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
#mediataitoviikko
#jätäjälki

Safer Internet Forum 2013: Nuoret osallisiksi mediakasvatukseen

Viime viikolla järjestettiin Brysselissä sarjassaan kymmenes Safer Internet Forum. Tapahtumassa keskusteltiin ajankohtaisista lasten turvalliseen netinkäyttöön liittyvistä ilmiöistä. Tänä vuonna Safer Internet Forum kokosi yhteen yli 400 osallistujaa: päättäjiä, tutkijoita, yritysmaailman edustajia, järjestötyöntekijöitä, valtioiden virkamiehiä, nuoria ja vanhempia. Nuorisopaneeliin osallistui 30 nuorta Euroopan eri maista. Safer Internet Forumin järjestää vuosittain Euroopan komissio.

”Education is the key to online safety” – Erika Mann

Kasvatus nähtiin monissa keskusteluissa parhaana keinona nettiturvallisuuden lisäämiseen. Esimerkiksi Facebookin Erika Mann (Public Policy Manager) korosti kasvatuksen tärkeyttä.

Sisällön suodattamisesta ja sääntelystä puhuttiin myös, mutta niitä ei nähty yhtä tehokkaina turvallisuuden takaajina kuin ennaltaehkäisyä.

Erityisesti Safer Internet Forumiin osallistuneet nuorisopanelistit puhuivat sen puolesta, että nuoret pitäisi osallistaa mediakasvatuksen suunnitteluun  ja toteutukseen. ”Opettajat saattavat luulla tietävänsä, mitä nuoret tekevät netissä ja perustavat opetuksen omien luulojensa varaan, jolloin näkökulma saattaa mennä aivan pieleen. Me nuoret tiedämme, mistä asioista nuorten kanssa pitää puhua,” totesi eräs nuorisopanelisti.

Latvialainen sosiaalisen median asiantuntija Arturs Mednis (Executive Director, Inspired Digital) oli nuorten kanssa samoilla linjoilla ja sanoi myös, että kasvattajien ei pitäisi estää nuorten netinkäyttöä vain sen vuoksi, että kasvattajat eivät ymmärrä kaikkia nuorten nettikulttuureiden ilmiöitä.

Brittiläinen verkkovertaistukea tarjoava BeatBullying-järjestö nosti esiin tutkimustuloksia siitä, että vertaistuki on todettu tehokkaimmaksi puuttumiskeinoksi nettikiusaamiseen.

”Data is the new oil and people are the data” – Andrew Keen

Kirjailija Andrew Keen provosoi yleisöä väittämällä, että kaikki ilmaisten sosiaalisen median palveluiden käyttäjät ovat uhreja ja että heitä käytetään hyväksi. ”Jos et maksa palvelusta, olet itse tuote”, hän sanoi. Mikään netissä ei ole ilmaista, vaan maksamme palvelujen käytöstä tiedoillamme. Keen perusti väitteensä sille, että palveluiden ylläpitäjät keräävät käyttäjistään tietoja ja myyvät niitä mainostajille. Tiedoillamme tehdään rahaa. Keenin mukaan lapsille pitäisi kertoa, miten tietojen kerääminen ja myyminen toimii.

Keen kertoi, kuinka kaikki klikkauksemme tallentuvat ja evästeet tilastoivat sivustot, joilla käymme. Näin määrittyvät käyttäjän mielenkiinnon kohteet ja esimerkiksi hakukoneiden tulokset suodattuvat sen mukaan. Hakukoneet eivät siis tuota samoja tuloksia eri käyttäjille, vaan vaarana on, että hakukoneista kehittyy liian fiksuja ja jokainen netinkäyttäjä eriytyy oman kuplansa sisälle. Tietoa oman kuplan ulkopuolelta voi olla vaikea löytää.

Nuorisopanelistit kommentoivat netin kaupallisuutta:
- ”Telkkarissakin on mainoksia, miksei netissä siis voisi olla?”
- ”Ei minua haittaa, että palvelut keräävät minusta tietoja, jos se parantaa käyttökokemustani netissä.”

”Edginess sells” – Joel Bakan

Professori Joel Bakan British Columbian yliopistosta jatkoi kertomalla, että netin bisnesmallit voivat olla haitallisia lapsille. Osakeyhtiöiden toimintaa säätelevien lakien mukaan osakeyhtiön ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Jos osakeyhtiö toimii tätä vastoin, se toimii laittomasti. Osakeyhtiön pyörittämän kaupallisen nettipalvelun ensisijainen tavoite ei siis voi olla lasten hyvinvointi.

Esimerkkinä lapsille haitallisista bisnesmalleista Bakan käytti virtuaalilemmikkejä. Ne ovat hyvä bisnes, koska lapset kiintyvät virtuaalilemmikkeihin ja palaavat takaisin palveluun sen vuoksi. Jotkin virtuaalilemmikkipalvelut mainostavat maksullisia lisäpalveluja uhkailemalla, että lemmikki kärsii ja kuolee, jos et osta sille virtuaalista erikoisruokaa. Bakan totesi myös, että peliriippuvuus on merkki onnistuneesta pelisuunnittelusta.

Tutkija Sonia Livingstone huomautti, että tutkimusten mukaan vain harva lapsi on koukussa peleihin. Livingstone lisäsi myös, että netin kaupallisuuteen liittyvät seikat eivät ole aiemmin olleet nettiturvallisuuskeskustelun ja -opetuksen keskiössä, mutta ehkä ne pitäisi ottaa jatkossa paremmin huomioon.

”The most important languages today are English, Chinese and Javascript” – Linda Liukas

Koodaamisen asiantuntija Linda Liukas (Codecadamy, Community Manager) huomautti, että tällä hetkellä verkkopalvelujen tekninen toteutus on pääasiassa nuorten valkoisten miesten käsissä. Koodaajapuolelle tarvittaisiin enemmän diversiteettiä ja siksi kouluissa tulisi opettaa koodaamista kaikille. ”Kaikista ei tule hyviä koodaajia, mutta kaikista tulee parempia internetin käyttäjiä”, Liukas perusteli koodaamisen opettamista.

Suomessa mennään oikeaan suuntaan

Safer Internet Forumin vahvuus on se, että se tuo eri toimialojen ihmisiä yhteen ja näin syntyy uusia kumppanuuksia. Mediakasvatusalan ulkopuolelta tulevien ihmisten näkemyksistä saa myös itse uutta ajateltavaa. Lisäksi on aina hienoa kuulla, millaisia näkökulmia nettiturvallisuuteen muissa maissa on. Suomessa näkökulmaa on jo siirretty turvallisuudesta mediataitoihin, ja sama suunta tuntuu olevan myös Euroopan tasolla. Tuli tunne, että valitsemamme näkökulma ja toimintamallit ovat oikeita.

Nuorten osallistaminen mediakasvatukseen (ja muuhunkin opetukseen) on ollut tapetilla Suomessa jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on laatinut materiaaleja tukioppilastoimintaan – ideana nuorten ohjaaman mediakasvatuksen lisääminen kouluissa. Yksi idea nuorilta nuorille -toimintaan on Mediataitoviikon Tuunaa vessa! -kilpailu, jossa nuoret suunnittelevat ja toteuttavat nettiturvallisuusaiheisen valistuskampanjan koulunsa vessaan. Kilpailu tullaan järjestämään myös helmikuussa 2014.

Nuorten kommentit netin kaupallisuudesta osoittavat, että tähän liittyvälle mediakasvatukselle on tarvetta. Kaupallisten nettipalveluiden toimintalogiikkaa ja netti- ja televisiomainonnan sääntelyjen eroja ei selvästi tunneta. Tässäkin olemme Mediataitoviikon 2014 osalta oikealla tiellä: olemme parhaillaan tuottamassa opetusmateriaalia netin kaupallisuuteen liittyen. Luvassa on monipuolinen taustatietopaketti opettajalle sekä tuntimallit ala- ja yläkouluun. 

Suvi Tuominen
Projektipäällikkö
Finnish Safer Internet Centre
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Nuorten netinkäyttö palveluntarjoajan silmin

Sosiaalinen media on viime vuosien aikana tullut rytinällä Suomeen Facebookin myötä. Seitsemän vuotta sitten sosiaalista mediaa käyttivät Suomessa lähinnä nuoret, jopa jo ennen itse ”sosiaalinen media” -termin syntyä. Kun nuoret notkuivat IRC-Galleriassa, vanhemmilla oli suuri hätä: miksi nuori istuu niin paljon koneella? Mitä se siellä tekee? Sen täytyy olla yksinäinen ja varmaan joutunut ongelmiinkin.

Sosiaalisen median rantautuminen Suomeen 

Vuoden 2007 jälkeen sosiaalisesta mediasta on tullut Facebookin avulla arkipäivää myös monille vanhemmille. Isolla osalla vanhemmista on nyt omakohtainen kosketus internetin sosiaaliseen puoleen. Ai tätähän se meidän lapsi silloin teki: jutteli kavereiden kanssa, jakoi elämäänsä kuuluvia asioita ja tutustui uusiin ihmisiin. Tämä kuitenkin herättää uusia kysymyksiä: miten nuori pärjää sosiaalisessa mediassa ihan yksin, kun äiti tai isä ei ole koko ajan paikalla nuoren hengatessa netissä?

Olen ollut mukana IRC-Gallerian toiminnassa jo yli 12 vuotta – lähestulkoon siitä asti, kun palvelu perustettiin joulukuussa 2000. Sinä aikana on tullut nähtyä paljon: niin nuorten kuin vanhempienkin netinkäytön yleistyminen, miten vanhemmat reagoivat siihen ja miten paljon iloa, uusia ystäviä ja harrastuksia nuoret ovat netistä löytäneet. IRC-Gallerian ylläpitoon tulee silloin tällöin yhteydenottoja myös vanhemmilta ja kasvatusalan ammattilaisilta. Meiltä kysytään, voisiko nuoren käyttäjätunnuksen sulkea, koska nuori on kotiarestissa. Kysytään, voisiko vanhempi saada luvan tehdä IRC-Galleriaan oman ”vakoilijatunnuksen” nähdäkseen mitä nuori siellä puuhaa. Ja aina joskus kysytään vihaisena myös sitä, missä on meidän kasvattajanvastuumme.

Saako äiti kytätä netissä?

Vanhemmilla on oikeus pyytää lapsensa tunnuksen poistoa IRC-Galleriasta, jos lapsi on alle 15-vuotias eikä näin ollen ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa. Vakoilijatunnuksia vanhemmat eivät voi tehdä: IRC-Galleriassa pitää olla joko omalla kuvallaan, tai sitten ei ollenkaan. Nuorten netinkäyttöön tutustuu parhaiten kysymällä nuorelta itseltään ja pyytämällä ihan reilusti opastusta ja kyselemällä positiivisessa hengessä, mitä nettipalveluita nuori käyttää ja miten niitä käytetään. Ja mitä siihen kasvattajanvastuuseen tulee: palveluntarjoaja voi tehdä paljon käyttäjiensä hyvinvoinnin eteen, mutta kasvattajan leimaa palvelulle ei voi, eikä kannata, antaa.

Me IRC-Galleriassa teemme paljon työtä sen eteen, jotta nuoret ymmärtäisivät netin ja sosiaalisen median hyödyt ja riskit. Palvelussa on selkeät säännöt, jotka kertovat niin käyttäjille kuin kasvattajillekin, miten palvelussa saa toimia ja mitä ei saa tehdä. Sääntöjen noudattamista valvotaan, ja niiden rikkomisesta voi seurata huomautus, käyttäjätunnuksen väliaikainen jäähdyttäminen tai joissakin tapauksissa jopa poistaminen.

IRC-Gallerian Tietoa-osiosta löytyy myös erillinen, vanhemmille sekä kasvattajille tarkoitettu osuus. Sinne on koottu vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita palvelun ylläpidolta kysytään. Sääntöihin ja Vanhemmille-osioon tutustuminen raottaa netinkäytön salojen verhoa ja kertoo, mistä IRC-Galleriassa on kyse.

IRC-Galleriasta löytyy myös useita yhteiskunnallisia, nuorisolle suunnattuja toimijoita, kuten Elämä on parasta huumetta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Verkkoterkkarit ja virtuaalinen nuorisotalo Netari. Me teemme omalta osaltamme parhaamme, jotta nuoret voisivat hyvin.

Media tuo elämään lisää sisältöä – ja huoltajille lisää työtä

Pelkästään IRC-Galleriassa käy viikoittain noin 200 000 eri ihmistä. Se on suunnilleen saman verran kuin Tampereella on asukkaita. Siinä missä nuori voi ajautua ongelmiin kotikaupungissaan, voi sama tapahtua myös netissä, etenkin jos nuorella ei ole tarvittavia mediataitoja.

Liikennekasvatuksen sekä terveys- ja seksuaalikasvatuksen tavoin mediakasvatus on nykymaailmassa tärkeää, koska internet ja media ovat yhä keskeisemmässä roolissa elämässä. Mediataitojen osalta lapsi ja nuori tarvitsee kasvattajan apua ja tukea kehittyäkseen oikeaan suuntaan.

Vanhemmat näkevät sosiaalisessa mediassa erilaisen maailman kuin nuoret. Aikuisten Facebook-kavereissa on oman ikäluokan ystäviä erilaisten ongelmien kanssa, kuin mitä nuorten ystäväpiireissä on. Vanhemmat eivät näe sitä, miten koulukiusaaminen jatkuu verkossa, tai sitä, miten suuri ryhmän paine nuorilla on myös netissä. Nuorten ongelmat sosiaalisessa mediassa ovat siis pitkälti samoja kuin koulun pihallakin. Se maailma saattaa olla paikoin karu, ja netissä se tuntuu vielä karummalta, kun kaikesta sanomisesta ja tekemisestä jää jälki.

Helpoksi ratkaisuksi voisi ajatella sitä, ettei päästä nuorta sosiaaliseen mediaan ollenkaan. Kuitenkin sosiaalisen palvelun ulkopuolelle sulkeminen voi aiheuttaa nuorelle vakavampia ongelmia kuin siellä oleminen. Sosiaalinen media on osa jokapäiväistä elämää, eikä niinkään mikään irrallinen palikka. Jos nuori vanhempien painostuksesta jää siitä pois, nuori saatetaan jättää sosiaalisten kuvioiden ulkopuolelle myös koulun pihalla ja harrastuksissa. Sosiaalinen media on nuorille yksi kommunikaation väline siinä missä puhelut, tekstiviestit ja kasvokkain kohtaaminen. Jos muut ystäväpiirissä kommunikoivat netin kautta, nuori saattaa pudota kärryiltä kaverisuhteissaan.

Mediakasvatus on osa arkea

Sosiaalinen media on parhaimmillaan ihana ja iloinen asia, joka tuo elämään paljon rikkautta. Palveluntarjoajana näemme päivittäin erilaisia nuoria erilaisilla mediataidoilla varustettuna. Monet osaavat toimia netissä upeasti, mutta monilla on vielä selvästi mediataidot pitkälti oppimatta.

Kouluissa on onneksi viime vuosina tapahtunut paljon kehitystä mediakasvatuksen saralla, ja tilanne on jo paljon parempi kuin esimerkiksi IRC-Gallerian aloittaessa toimintansa vuonna 2000. Vanhemmilla on kuitenkin lastensa pääasiallisena kasvattajana tärkeä rooli siinä, että nuori osaa hyödyntää nettiä elämässään oikein, ja saa siitä irti hyötyä ja tukea ongelmien sijaan.

Huoltajat: muistakaa perehtyä myös mediakasvatukseen, jotta nettinatiivit lapsenne saavat arvoisensa kasvatuksen myös nettiasioihin.

Heini Varjonen
COO, Lastensuojeluvastaava
Somia Dynamoid Oy / IRC-Galleria