Toimittajasta mediakasvattajaksi - MEKU:n uusi projektikoordinaattori esittäytyy

Elämä laatikoihin, laatikot varastoon, matkalaukku esille ja uusvanhan kaupungin uuteen osoitteeseen. Pohjoisen vaaramaisemat vaihtuvat yllättävän nopeasti peltoihin ja matalahkoon metsään, sitten jo korkeampiin puihin ja lopulta hiilivoimalan, meren ja keskuspuiston reunustamiin kaupunkimaisemiin. Uusin mekulainen on saapunut pääkaupunkiin.

Kuluvan syksyn aikana tulemme tutuksi etenkin Mediataitoviikkoon osallistuvien tahojen kanssa, sillä vastaan kampanjaviikon koordinoinnista ja tiedottamisesta. Tulevan vuoden Mediataitoviikolla keskitytään edelleen yhdessä paremman internetin tekemiseen, ja kampanjasta tehdään yhä enemmän yhteistyökumppaneiden näköinen. Kannustan myös kaikkia mediakasvatussisältöjä suunnittelevia tahoja - niin Mediataitoviikolle kuin muuhunkin tarkoitukseen -  kysymään ja kuuntelemaan ehdotuksia arkiasiantuntijoiltamme, eli lapsilta ja nuorilta itseltään.

Oma mediakasvatuksen kiinnostukseni linkittyy vahvasti journalismiin ja peruskouluikäisiin tai sitä nuorempiin lapsiin. Koulutukseltani olen medianomi ja kasvatustieteiden kandidaatti Lapin yliopistosta, piakkoin valmistuva gradu käsittelee lasten netinkäytön uutisointia. Mediakasvatuksen kokonaisuutta täydennän vielä opettajan pedagogisilla opinnoilla, jotka nekin ovat viimeistelyä vaille valmiit.

Journalistinen erikoisosaamiseni kasvatusalalla on lähtöisin MTV:n aamu-uutistiimistä, jossa työskentelin opintojen ohella vuodesta 2007 alkaen, sekä Alma Median Lapin Kansa –lehdestä, jossa paikallistoimituksen lisäksi sain tehdä töitä myös yleishyödyllisiä juttuja tuottaneessa yhteistoimituksessa. Viimeisen parin vuoden aikana olen lisäksi opettanut journalismia kansanopistossa mediaa opiskeleville nuorille.

Töiden ja opiskelujen jälkeen minut löytää usein kuluttamasta laadukkaita tv-sarjoja tai tutkimasta Helsingin lähiluontoa ja asuinkortteleita. Olen kotoisin Rovaniemeltä ja juureni ovat länsirajalla, joten Lappi on vahvasti sydämessä ja matkasuunnitelmissa.

Syksystä on tulossa vauhdikas, värikäs ja työntäyteinen. Siis nähdään, kuullaan ja mitä todennäköisemmin, kirjoitellaan sähköpostiviestejä!

Julia Alajärvi

Projektikoordinaattori

Finnish Safer Internet Center (FISIC)

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)

www.kavi.fi/meku

Vessantuunauskilpailu kannusti nuoria osallistavaan mediakasvatukseen

”Millainen olisi parempi internet?” Kysymys toimi tämän vuoden Mediataitoviikolla järjestetyn Tuunaa vessa! -kilpailun aiheena.  Kilpailussa oli omat sarjat alle 13-vuotiaille ja 13–18-vuotiaille. Kilpailuun osallistui kouluja ja nuorisotaloja - kirjastostakin saimme yhden osallistujan. Yhteensä kilpailuun osallistui noin 30 ryhmää. Oli hienoa huomata, miten innokkaita ja omatoimisia ryhmiä vessan tuunaukseen osallistui. Kiitos kaikille osallistujaryhmille! Vaikka osallistujia ei tämän enempää ollut, sai kilpailu kuitenkin positiivista palautetta. Tällainen kilpailu, lapset ja nuoret osallistava, toiminnallinen ja laaja aiheeltaan, lienee siis hyvä, vaikka sitä ei juuri samanlaisena joka vuosi järjestettäisikään.

Koordinoin kilpailua, joten järjestin muun muassa esiraadin kokouksen ja myöhemmin varsinaisen tuomariston kokouksen. Esiraadissa kummastakin sarjasta valittiin viisi työtä varsinaisen tuomariston arvioitaviksi. Varsinaiselle tuomaristolle laadin yksityiskohtaisemman pisteytyslomakkeen, jonka pohjalta he arvioivat töitä. Tämän jälkeen tein koonnin arvioinneista ja tuomaristo kokoontui vielä käymään kilpailutöitä läpi, keskustelemaan ja päättämään kilpailutöiden järjestyksen.

Aihetta kilpailuun osallistuneet ryhmät olivat lähestyneet monista näkökulmista ja saimme hienoja kilpailutöitä. Mitä parannettavaa netissä on? Entä millä tavoin näihin voisi vaikuttaa? Parhaimmillaan tuunattu vessa sai kävijän pohtimaan omaa toimintaansa netissä ja sitä, voisiko itse tehdä jotain, tai erityisesti, mitä voisi tehdä, jotta netti olisi mukavampi paikka. Kilpailussa pärjänneet vessat eivät siis vain näyttäneet hienoilta, vaan niistä välittyi sanoma, joka puhutteli. Monissa kilpailutöissä internetissä kehitettävät asiat osattiin ottaa esille, mikä sekin on jo hyvä alku. Ratkaisujen näkeminen onkin sitten haastavampaa, joskin toivottavaa, koska muutokseen ei riitä vain luettelo epäkohdista.

Erilaista näkökulmaa toivat kilpailutyöt, jotka lähestyivät aihetta positiivisen kautta. Teemana yllättävän monessa työssä esille nousi kiusaaminen. Onko nykyisessä internetissä paljon kiusaamista? Ainakin kiusaaminen satuttaa paljon, määrästä riippumatta. Vaikka netissä kiusaaminen olisi helppoa, pidetään huoli siitä, ettei kukaan kiusaa ketään. Eihän asioita tehdä vain siksi, että ne ovat helppoja? Netin paremmaksi tekeminen ei ehkä tunnu helpolta, mutta kun jokainen tekee osansa paremman netin puolesta, tulee siitä aina vähän parempi. Jos jonkin asian pystyy tekemään huonommaksi, pystyy sen kai tekemään myös paremmaksi!

Samoin kuin netin paremmaksi tekemiseen tarvitaan jokaista, myös Tuunaa vessa! -kilpailun järjestäminen on ollut usean tahon yhteistyön tulosta. Suuret kiitokset yhteistyöorganisaatioille!

Vessakisan voittajatöihin pääsee tutustumaan osoitteessa www.mediataitokoulu.fi/vessa. 

Onnittelut voittajille ja hyvää kevättä!                                                                                                                                                                                 

Laura Kivenmäki

Kirjoittaja työskenteli korkeakouluharjoittelijana Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa

Mediataitoviikosta eväitä koko vuoden mediakasvatukseen

Muutama viikko sitten vietetty Mediataitoviikko antoi myös tänä vuonna luontevan mahdollisuuden tarttua mediaan ja kasvamiseen liittyviin kysymyksiin. Vaikka mediakasvatus olisikin jo arkipäivää omalla työpaikalla, voi teemaviikolta löytyä uusia näkökulmia tai toimintatapoja.

Kysyimme Mediataitoviikon palautekyselyssä erilaisia tapoja, joilla Mediataitoviikkoa on vietetty ympäri Suomea. Tänä vuonna viikkoon ilmoittautui etukäteen noin 1400 toimijaa pääasiassa kouluista, kirjastoista ja nuorisotaloista, ja eri tapoja Mediataitoviikon viettoon on lukuisia. Nostan tässä tekstissä esiin näistä muutamia.

Mediataitoviikolla hyödynnettiin valmiita materiaaleja ja tehtiin paljon itse

Erilaiset oppituntimallit, tehtävät, tietotekstit ja muut materiaalit saivat oman paikkansa ja hyvän vastaanoton osana käytännön toimintaa. Mediataitoviikon valmiit materiaalit (Kuvia sinusta ja minusta ja Pikselimainoksia ja pelivaluuttaa) tarjosivat valmiiden toimintakokonaisuuksien lisäksi tilaa soveltamiseen.

Mediataitoviikolla ei käytetty pelkästään valmiita materiaaleja vaan myös lapset ja nuoret suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa. Eräässä koulussa perustettiin oppilaiden oma Mediataitoviikon toiminnasta vastaava työryhmä.  Myös oppilaskunnat ja -yhdistykset olivat osassa kouluista aktiivisesti mukana Mediataitoviikon suunnittelussa.

Mediataitoviikolla tehtiin paljon median parissa. Esimerkkeinä ovat erilaiset media-analyysit ja -päiväkirjat, keskustelut mediaan liittyvistä kysymyksistä, omat mediatuotokset ja näytelmät.  Osassa kouluissa kuuluivat opettajien tai oppilaiden tekemät media-aiheiset päivänavaukset ja radiolähetykset. Mediaa ja mediataitoja käsiteltiin lisäksi myös koulujen blogeissa ja digilehdissä.

Monissa paikoissa Mediataitoviikko näkyi myös sisustuksessa. Media-aiheisten julisteiden, infopisteiden ja omien tuotosten esittelyjen lisäksi Mediataitoviikolla järjestettiin Tuunaa vessa -kilpailu, jonka puitteissa lapset ja nuoret pääsivät suunnittelemaan ja toteuttamaan mediataitoihin liittyvän sisustuksen esimerkiksi nuorisotilan tai oppilaitoksen vessaan. Parhaimpiin toteutuksiin pääsemme tutustumaan maaliskuun aikana.

Yhteistyötä Mediataitoviikolla

Tänä vuonna Mediataitoviikon laajempana teemana oli Yhdessä parempi Internet. Yhteistyö näkyi teeman lisäksi kuitenkin monella eri tavalla. Esimerkiksi kouluissa opettajat ja oppilaat tekivät eri tavoin yhteystyötä yli oppiaine- ja ikäluokkarajojen. Muun muassa erilaiset rastiradat ja luennot kokosivat ihmisiä yhteen media-aiheiden pariin. Mediakasvatukseen liittyvää tietoa koottiin ja jaettiin myös yhdessä ilmoitustaulujen ja virtuaalisten työkalujen avulla.  Joissakin kouluissa vanhemmat oppilaat pitivät oppitunteja nuoremmilleen.

Mediataitoviikolla tehtiin yhteistyötä myös yli organisaatioiden rajojen. Koulut esimerkiksi tekivät media-aiheisia kirjastovierailuja ja median edustajat avasivat puolestaan omaa työtään media-aiheisten vierailujen tai työpajojen avulla. Myös mediataitokummit vierailivat teemaviikolla kouluissa.

Mediataitoviikko jatkuu Mediataitokoulussa

Palautekysely antoi mahdollisuuden myös kertoa kehittämiskohteista. Yhtenä hankaluutena esiin nostettiin Mediataitoviikon ajankohta. Helmikuun puoliväli on osalle kouluista kiireistä aikaa koeviikkojen, ylioppilaskirjoitusten, lomien ja opiskeluihin liittyvien juhlien vuoksi. Osassa kouluista ongelma on ratkaistu siirtämällä Mediataitoviikon toiminta muuhun ajankohtaan, esimerkiksi viikkoa aiemmin sanomalehtiviikolle tai myöhemmin vapaampaan ajankohtaan.

Mediataitoviikon materiaalit löytyvät Mediataitokoulusta. Mediataitokoulussa on myös muuta valmista mediakasvatukseen soveltuvaa materiaalia, joten mediakasvatukseen saa eväitä vaikka koko vuodelle.

Lauri Palsa
projektityöntekijä
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kooste vuoden 2014 Mediataitoviikosta

Järjestyksessään toinen Mediataitoviikko on nyt vietetty. Tänä vuonna Mediataitoviikko näkyi erityisesti sosiaalisessa mediassa, mikä sopikin erinomaisesti tämän vuoden Mediataitoviikon teemaan.


Yhdessä parempi Internet

Mediataitoviikkoa oli tänä vuonna suunnittelemassa ja toteuttamassa 40 yhteistyökumppania ja viettämässä uskomattomat 1400 koulua, kirjastoa ja muuta organisaatiota.

Mediataitoviikon yhteistyökumppanit toteuttivat itsenäisesti monipuolisia tempauksia, testejä, videoita ja kilpailuita, joista voimme tässä yhteydessä mainita vain muutaman. Löydät lisää yhteistyökumppaneidemme toimintoja Mediataitoviikon Facebook-sivulta.

• goSupermodel järjesti aiheesta teemakeskustelun ja testin käyttäjilleen.

• Kirjastokaista julkaisi videon nuorten ja vanhempien netinkäytöstä.

• MTV:n kanavilla keskusteltiin verkkomedioiden käytöstä, ikärajoista ja pelaamisesta.
• Väestöliitto järjesti verkkoluennon varhaislapsuuden mediasuhteista.

Myös paikallisella tasolla järjestettiin useita hienoja tapahtumia, mm.

• Etelä-Kymenlaakson kirjastot jakoivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa Mediataitaja-tunnustuksen.
• Tornion nuorisopalvelut järjesti mm. valokuvauskilpailun ja laati some-aakkoset.

Kuvaamisjuliste toi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa

Vaikka tänä vuonna Mediataitoviikon näkyvyys televisiossa jäi vähäiseksi, oli viikon teema esillä radion ja lehtien lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Turun julkisessa liikenteessä. Common Sense Medialta lainattu Otin kuvan kaverista ja haluun laittaa sen nettiin. Mitäs nyt? -juliste oli epäilemättä Mediataitoviikon onnistunein yksittäinen viesti. Julistetta jaettiin sosiaalisessa mediassa tuhansia kertoja! Julistetta kommentoitiin vilkkaasti Facebookin lisäksi Twitterissä ja Instagramissa. Kiitos julisteen viraaliudesta kuuluu yksittäisten jakajien lisäksi erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, jonka Facebook-sivun kautta julistetta jaettiin noin 2500 kertaa.

Mun nuoruudessa oli vaan irc-galleria, mutta nykyään pitää olla monimediamestari jo ala-asteella. #mediataitoviikko pic.twitter.com/DU3POnLXf0
— Nonna Tähtinen (@NonnaMaria_Tee) February 9, 2014

Kommentti jättää jäljen

Mediataitoviikko oli mukana tukemassa bloggaajien syksyllä käynnistämää Kommentti jättää jäljen -kampanjaa lahjoittamalla blogaajille kampanjasivuston. Kampanjan tavoitteet olivat Mediataitoviikon teeman kanssa yhteneväiset, joten sen tukeminen oli luonteva osa tämän vuoden toimintaa. Kampanja sai hyvin näkyvyyttää blogaajien keskuudessa. Tutustu kampanjan blogeihin ja vlogeihin ja käy jättämässä oma jälkesi blogien kommenttialueille.

Mitä ensi vuonna?

Kokonaisuudessaan Mediataitoviikko tavoitti satoja tuhansia suomalaisia ja herätti paljon keskustelua. Haluamme, että tämä hyvä keskustelu jatkuu vilkaana läpi vuoden! Toivomme myös, että vastaat palautekyselyymme ja kerrot, millaista Mediataitoviikkoa haluaisit viettää ensi vuonna.

Kiitos tästä mahtavasta Mediataitoviikosta!

Tommi Tossavainen
Suunnittelija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
#mediataitoviikko
#jätäjälki

”Mun äiti on koukussa suklaaseen, Facebookiin ja kännykkään”

Näin kertoi ekaluokkalainen tyttö koulunsa Mediataitoviikon tapahtumassa, jonne koulu oli kutsunut myös minut mediataitokummin. Päivän aikana sain vierailla kaikilla alakoulun luokilla 1-6 ja jutella lasten kanssa sekä heidän omaan että vanhempiensa median käyttöön liittyvistä asioista. Lapset tuntevat netinkäytön pelisäännöt vuosi vuodelta paremmin. Kuvien jakamiseen liittyvät lupa-asiat ovat jo pienimpienkin tiedossa. Jokainen tietää, että ilkeä kommentointi netissä loukkaa ja satuttaa. Facebookin ikärajakin tuntuu olevan useimpien tiedossa, vaikka siellä yhä nuoremmat ovatkin, ja yksityisyysasetukset osataan määritellä.

Vaikka lapsilla ja nuorilla on tietoa ja osaamista monilta median osa-alueilta, yksi asia kuitenkin pistää silmään näin mediataitokummin näkökulmasta. Ymmärrys oman toiminnan seurauksista ja netin hallitsemattomuudesta puuttuu. Lapset ja nuoret eivät käsitä, että heidän ’läpällä’ heittämällään jutulla voi olla laajat ja kauaskantoiset seuraukset. He eivät ymmärrä, että netti ei ole sama kuin heidän Facebook-kaveripiirinsä, vaan paljon paljon laajempi. He eivät myöskään ymmärrä, että kukaan ei voi hallita nettiä. Näiden asioiden ymmärtämiseen lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia. Vanhempia, opettajia, mediataitokummeja, meitä kaikkia.

Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia myös esikuviksi ja nimenomaan hyviksi sellaisiksi. Mediataitoviikon aikana monen lapsen suusta kuuli kommentin omien vanhempien jatkuvasta ’dataamisesta’ tai kännykän näpräämisestä. Nämä huomiot herättivät myös paljon keskustelua vanhempainillassa, jonne oli kokoontunut noin sata vanhempaa keskustelemaan lapsiin ja mediankäyttöön liittyvistä asioista. Osallistujamäärästä ja keskustelun vilkkaudesta päätellen mediataitokummille on käyttöä myös vanhempainilloissa.

Itse näen mediataitokummina tärkeimmäksi tehtäväkseni vanhempainilloissa herättää keskustelua ja kiinnostusta lasten median käyttöä kohtaan. Haluan myös herätellä vanhempia tarkastelemaan omaa median käyttöään ja sitä, millaisena mediaesikuvana itse lapsilleen ovat. Nämä asiat tuntuivat koskettavan useita vanhempia ja taisipa jokunen kännykkä livahtaa taskuun keskustelun aikana.

Tämän vuoden Mediataitoviikon jälkeen olen taas monta ajatustenvaihtoa rikkaampi ja hetket lasten ja nuorten parissa ovat paitsi opettavaisia myös hauskoja. Eivätkä ne vanhemmatkaan hullumpia ole. Ihan samanlaisia kuin itsekin olen vanhempana; välillä epävarma omasta vanhemmuudesta, mutta pohjalla kuitenkin halu taata lapselle hyvä elämä.

Haluan rohkaista mahdollisimman montaa aikuista tarttumaan tilaisuuteen ja ryhtymään mediataitokummiksi. Ei tarvitse olla netti- tai mikään muukaan guru. Riittää, kun on kiinnostunut lapsista, mediasta, ihmisistä ja elämästä yleensä. Kaiken muun oppii ja tässä hommassa on mahdollisuus oppia paljon. Samalla tulee kantaneeksi kortensa kekoon, että lapsemme pärjäävät nyt ja tulevaisuudessa. Myös median maailmassa.


Marianna Halonen

Kirjoittaja työskentelee ohjelmapäällikkönä Microsoftilla ja on toiminut vapaaehtoisena mediataitokummina noin viiden vuoden ajan.

Lue lisää mediataitokummitoiminnasta!

Safer Internet Forum 2013: Nuoret osallisiksi mediakasvatukseen

Viime viikolla järjestettiin Brysselissä sarjassaan kymmenes Safer Internet Forum. Tapahtumassa keskusteltiin ajankohtaisista lasten turvalliseen netinkäyttöön liittyvistä ilmiöistä. Tänä vuonna Safer Internet Forum kokosi yhteen yli 400 osallistujaa: päättäjiä, tutkijoita, yritysmaailman edustajia, järjestötyöntekijöitä, valtioiden virkamiehiä, nuoria ja vanhempia. Nuorisopaneeliin osallistui 30 nuorta Euroopan eri maista. Safer Internet Forumin järjestää vuosittain Euroopan komissio.

”Education is the key to online safety” – Erika Mann

Kasvatus nähtiin monissa keskusteluissa parhaana keinona nettiturvallisuuden lisäämiseen. Esimerkiksi Facebookin Erika Mann (Public Policy Manager) korosti kasvatuksen tärkeyttä.

Sisällön suodattamisesta ja sääntelystä puhuttiin myös, mutta niitä ei nähty yhtä tehokkaina turvallisuuden takaajina kuin ennaltaehkäisyä.

Erityisesti Safer Internet Forumiin osallistuneet nuorisopanelistit puhuivat sen puolesta, että nuoret pitäisi osallistaa mediakasvatuksen suunnitteluun  ja toteutukseen. ”Opettajat saattavat luulla tietävänsä, mitä nuoret tekevät netissä ja perustavat opetuksen omien luulojensa varaan, jolloin näkökulma saattaa mennä aivan pieleen. Me nuoret tiedämme, mistä asioista nuorten kanssa pitää puhua,” totesi eräs nuorisopanelisti.

Latvialainen sosiaalisen median asiantuntija Arturs Mednis (Executive Director, Inspired Digital) oli nuorten kanssa samoilla linjoilla ja sanoi myös, että kasvattajien ei pitäisi estää nuorten netinkäyttöä vain sen vuoksi, että kasvattajat eivät ymmärrä kaikkia nuorten nettikulttuureiden ilmiöitä.

Brittiläinen verkkovertaistukea tarjoava BeatBullying-järjestö nosti esiin tutkimustuloksia siitä, että vertaistuki on todettu tehokkaimmaksi puuttumiskeinoksi nettikiusaamiseen.

”Data is the new oil and people are the data” – Andrew Keen

Kirjailija Andrew Keen provosoi yleisöä väittämällä, että kaikki ilmaisten sosiaalisen median palveluiden käyttäjät ovat uhreja ja että heitä käytetään hyväksi. ”Jos et maksa palvelusta, olet itse tuote”, hän sanoi. Mikään netissä ei ole ilmaista, vaan maksamme palvelujen käytöstä tiedoillamme. Keen perusti väitteensä sille, että palveluiden ylläpitäjät keräävät käyttäjistään tietoja ja myyvät niitä mainostajille. Tiedoillamme tehdään rahaa. Keenin mukaan lapsille pitäisi kertoa, miten tietojen kerääminen ja myyminen toimii.

Keen kertoi, kuinka kaikki klikkauksemme tallentuvat ja evästeet tilastoivat sivustot, joilla käymme. Näin määrittyvät käyttäjän mielenkiinnon kohteet ja esimerkiksi hakukoneiden tulokset suodattuvat sen mukaan. Hakukoneet eivät siis tuota samoja tuloksia eri käyttäjille, vaan vaarana on, että hakukoneista kehittyy liian fiksuja ja jokainen netinkäyttäjä eriytyy oman kuplansa sisälle. Tietoa oman kuplan ulkopuolelta voi olla vaikea löytää.

Nuorisopanelistit kommentoivat netin kaupallisuutta:
- ”Telkkarissakin on mainoksia, miksei netissä siis voisi olla?”
- ”Ei minua haittaa, että palvelut keräävät minusta tietoja, jos se parantaa käyttökokemustani netissä.”

”Edginess sells” – Joel Bakan

Professori Joel Bakan British Columbian yliopistosta jatkoi kertomalla, että netin bisnesmallit voivat olla haitallisia lapsille. Osakeyhtiöiden toimintaa säätelevien lakien mukaan osakeyhtiön ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Jos osakeyhtiö toimii tätä vastoin, se toimii laittomasti. Osakeyhtiön pyörittämän kaupallisen nettipalvelun ensisijainen tavoite ei siis voi olla lasten hyvinvointi.

Esimerkkinä lapsille haitallisista bisnesmalleista Bakan käytti virtuaalilemmikkejä. Ne ovat hyvä bisnes, koska lapset kiintyvät virtuaalilemmikkeihin ja palaavat takaisin palveluun sen vuoksi. Jotkin virtuaalilemmikkipalvelut mainostavat maksullisia lisäpalveluja uhkailemalla, että lemmikki kärsii ja kuolee, jos et osta sille virtuaalista erikoisruokaa. Bakan totesi myös, että peliriippuvuus on merkki onnistuneesta pelisuunnittelusta.

Tutkija Sonia Livingstone huomautti, että tutkimusten mukaan vain harva lapsi on koukussa peleihin. Livingstone lisäsi myös, että netin kaupallisuuteen liittyvät seikat eivät ole aiemmin olleet nettiturvallisuuskeskustelun ja -opetuksen keskiössä, mutta ehkä ne pitäisi ottaa jatkossa paremmin huomioon.

”The most important languages today are English, Chinese and Javascript” – Linda Liukas

Koodaamisen asiantuntija Linda Liukas (Codecadamy, Community Manager) huomautti, että tällä hetkellä verkkopalvelujen tekninen toteutus on pääasiassa nuorten valkoisten miesten käsissä. Koodaajapuolelle tarvittaisiin enemmän diversiteettiä ja siksi kouluissa tulisi opettaa koodaamista kaikille. ”Kaikista ei tule hyviä koodaajia, mutta kaikista tulee parempia internetin käyttäjiä”, Liukas perusteli koodaamisen opettamista.

Suomessa mennään oikeaan suuntaan

Safer Internet Forumin vahvuus on se, että se tuo eri toimialojen ihmisiä yhteen ja näin syntyy uusia kumppanuuksia. Mediakasvatusalan ulkopuolelta tulevien ihmisten näkemyksistä saa myös itse uutta ajateltavaa. Lisäksi on aina hienoa kuulla, millaisia näkökulmia nettiturvallisuuteen muissa maissa on. Suomessa näkökulmaa on jo siirretty turvallisuudesta mediataitoihin, ja sama suunta tuntuu olevan myös Euroopan tasolla. Tuli tunne, että valitsemamme näkökulma ja toimintamallit ovat oikeita.

Nuorten osallistaminen mediakasvatukseen (ja muuhunkin opetukseen) on ollut tapetilla Suomessa jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on laatinut materiaaleja tukioppilastoimintaan – ideana nuorten ohjaaman mediakasvatuksen lisääminen kouluissa. Yksi idea nuorilta nuorille -toimintaan on Mediataitoviikon Tuunaa vessa! -kilpailu, jossa nuoret suunnittelevat ja toteuttavat nettiturvallisuusaiheisen valistuskampanjan koulunsa vessaan. Kilpailu tullaan järjestämään myös helmikuussa 2014.

Nuorten kommentit netin kaupallisuudesta osoittavat, että tähän liittyvälle mediakasvatukselle on tarvetta. Kaupallisten nettipalveluiden toimintalogiikkaa ja netti- ja televisiomainonnan sääntelyjen eroja ei selvästi tunneta. Tässäkin olemme Mediataitoviikon 2014 osalta oikealla tiellä: olemme parhaillaan tuottamassa opetusmateriaalia netin kaupallisuuteen liittyen. Luvassa on monipuolinen taustatietopaketti opettajalle sekä tuntimallit ala- ja yläkouluun. 

Suvi Tuominen
Projektipäällikkö
Finnish Safer Internet Centre
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Kooste vuoden 2013 Mediataitoviikosta

Ensimmäinen Mediataitoviikko on viimein vietetty ja viimeisetkin viikkoon liittyvät kilpailut ovat päättyneet. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme matkaa kohti Mediataitoviikkoa ja kaikkea sitä mitä Mediataitoviikolla tehtiin ja mistä viikon aikana keskusteltiin.

Mediataitoviikkoa ja siihen liittyvää Mediataitokoulua rakennettiin koko viime syksy kahden yhteistyökumppaneista koostuvan työryhmän avulla. Mediataitoviikkoa käsiteltiin jo Opettaja-lehden mediakasvatuksen teemanumerossa, mutta varsinaisesti markkinointi aloitettiin täydellä teholla vasta joulukuussa, jolloin Suomen ala- ja yläasteille lähetettiin tietoa Mediataitoviikosta kirjeitse.

Perinteinen painettu kirje erottui ilmeisesti edukseen, sillä Educa-messuilla useimmat Mediataitokoulun ständillä vierailleet opettajat olivat kuulleet Mediataitoviikosta tai nähneet kirjeen mukana tulleita esitteitä.

Mediataitoviikko oli esillä myös Nuori 2013 messuilla, jossa erityisesti Tuunaa vessa! kilpailu herätti kiinnostusta.

Mediataitoviikko mediassa

Sekä Tietoturvapäivän muuttuminen Mediataitoviikoksi, että uuden Mediataitoviikon teema "Oikeudet ja velvollisuudet netissä" herättivät laajasti kiinnostusta mediassa. Esimerkiksi Huomenta Suomessa Mediataitoviikon teema oli esillä pitkin viikkoa. Mediataitoviikosta puhuttiin ohjelmassa viikon aikana ainakin viidessä eri haastattelussa.

Katso Suvi Tuomisen haastattelu klikkaamalla kuvaa (kuvakaappaus MTV3)

Radio Novan Konttorissa vietettiin Mediataitoviikkoa ja myös useilla Ylen radiokanavilla keskusteltiin esimerkiksi netiketin merkityksestä.

Mediataitoviikko näkyi hyvin myös painettujen lehtien sivuilla ja uutisseurantamme löysi aiheesta kymmeniä lehtikirjoituksia ympäri Suomea, esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi Suvi Tuomisen kirjoituksen Vieraskynä-palstallaan. Myös monissa muissa Mediataitoviikon kanssa samaan aikaan vietetyn Sanomalehtiviikon kirjoituksissa pohdittiin myös Mediataitoviikon teemoja.

Mediataitoviikon teemoja käsiteltiin sadoilla eri verkkosivuilla, koulujen blogeissa ja verkkolehdissä. Erityisen paljon keskustelua herätti Iltalehden kirjoitus oman lapsen kuvien julkaisemisesta Facebookissa.

Netiketti

Netiketti luotiin Internetin alkuaikoina ohjeiksi netinkäyttäjille. Ensimmäisissä netiketeissä huomio oli kiinnittynyt teknologian käyttöön liittyviin seikkoihin, kuten siihen, että on epäkohteliasta kirjoittaa viestejä ISOILLA kirjaimilla! Teknologian yleistyessä erilaiset netiketit ovat yhä enemmän koskeneet ihmisten välistä vuorovaikutusta. Asiallinen ja huomaavainen käytös Internetissä on vähintään yhtä tärkeää kuin asiallinen käyttäytyminen kasvottain käytävissä keskusteluissa. Netin näennäisen nimettömyyden suojissa käyttäytymissäännöt saattavat kuitenkin päästä unohtumaan ja siksi Mediataitoviikkoon osallistuvat organisaatiot päivittivät netiketin vuodelle 2013.

Nuorille Netikettiä markkinoitiin sosiaalisessa mediassa jaettavien sarjakuvien avulla ja idea oli onnistunut. Sarjakuvia ja muita Mediataitoviikon päivityksiä jaettiin, tykättiin ja kommentoitin Mediataitoviikon aikana lähes 6000 kertaa.

Mediataitoviikko kouluissa

Mediataitoviikon ensisijainen kohderyhmä olivat kuitenkin koulut ja oppilaat, joissa keskustelu netinkäytöstä ja mediasta jatkuu ympäri lukuvuoden. Mediataitoviikolla kouluissa käytiin keskustelua Netiketti-sarjakuvien lisäksi Nettielämää-videoista, joita katseltiin Mediataitoviikon aikana yhteensä lähes 10000 kertaa.




Tuunaa koulun vessa! -toimintamallia hyödynnettiin kouluissa innokkaasti, mutta vain osa kouluista osallistui itse kilpailuun. Kilpailuun on kuitenkin lähetetty kymmeniä vessojen dokumentaatioita ja voittajavessoihin pääsee tutustumaan perjantaina 15.3 osoitteessa www.mediataitokoulu.fi/vessa.

Mediataitoviikko vuonna 2014

Mediataitoviikko onnistui erinomaisesti ja siitä kiitos kuuluu oma-aloitteisille yhteistyökumppaneille!

Toivomme, että ensi vuonna muutkin kuin Mediataitoviikon yhteistyökumppanit osallistuvat Mediataitoviikkoon huomioimalla viikon teemat omassa toiminnassaan ja tekevät Mediataitoviikosta itsensä näköisen. Mallia voi ottaa esimerkiksi goSupermodel yhteisön kampanjasta "Vaihda alushousut".

Aurinkoista kevättä toivottaen!

Tommi Tossavainen
Suunnittelija
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus

Tietoturvakoulusta Mediataitokouluksi

Tietoturvaviikko on ollut yksi tunnetuimmista teemaviikoista maamme opettajien keskuudessa. Samoin Tietoturvakoulu on ollut laajasti tunnettu laadukkaista nettiturvallisuusaiheisista opetusmateriaaleistaan. Nyt molemmat ovat tulleet tiensä päähän ja on aika opetella puhumaan Mediataitoviikosta ja Mediataitokoulusta.

Nimenvaihdokseen liittyy näkökulman muutos. Kun puhutaan taidoista turvallisuuden sijaan, lapsi nähdään aktiivisena oman mediasuhteensa rakentajana. Paras turvaominaisuus on lapsen pään sisällä, ei teknisissä suojalaitteissa tai aikuisten tiukasti määrittelemässä turvallisuudessa. Mediataitoja kartuttamalla lapsen sisäinen turvaverkko vahvistuu.

Koulun tasolla minkään muun kuin nimen ei tarvitse muuttua. Koulun niin halutessa teemaviikon sisällöt ja toiminnot voivat pysyä ennallaan. Tietoturvakoulun vanhat materiaalit ja tehtävät ovat edelleen käytettävissä. Loputkin aineistot Tietoturvakoulusta siirretään Mediataitokouluun vuoden 2012 aikana.

Nettiin liittyvät teemat tulevat olemaan jatkossakin vahva osa Mediataitokoulua ja Mediataitoviikkoa – onhan internet tärkeä osa lasten ja nuorten arkea. Uusi nimi antaa kuitenkin kouluille tilaa laajentaa teemaviikko kattamaan myös muita medioita kuin internetin. Siinä missä Tietoturvaviikko on kiinnittynyt eniten tietotekniikan opetukseen, Mediataitoviikko voi olla laajemmin koko koulun ja kaikkien oppiaineiden yhteinen asia. Jokaisessa oppiaineessa voidaan ottaa mediaan liittyviä asioita esille oppiaineen omasta näkökulmasta, linkittyyhän media elämänkin osa-alueisiin eri tavoin. Samalle viikolle sijoittuva Sanomalehtiviikko täydentää Mediataitoviikkoa.

Mielestäni ihannetilanne olisi, jos Mediataitoviikosta muodostuisi Ravintolapäivän kaltainen ilmiö: koulut järjestäisivät omannäköistään, omaehtoista mediaan liittyvää toimintaa, jota ei ohjailla ylhäältäpäin. Te paikallisella tasolla tiedätte, millainen kampanja ja millaiset oppimistehtävät toimivat juuri teidän koulussanne. Tai itse asiassa – koulunne oppilaat tietävät. Ottakaa oppilaat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Mediataitoviikkoa!

Toivon kuitenkin, että koulujen mediakasvatus ei jää yhden viikon varaan. Teemaviikko on hyvä tapa nostaa mediakasvatuksen tärkeys esille, mutta Mediataitokoulua saa käyttää ympäri vuoden.
Mediataitokoulu ja -viikko eivät muuten ole rajattuja ainoastaan koulujen käyttöön: kirjastot, nuorisotoimet, päiväkodit – hyödyntäkää materiaaleja ja järjestäkää omia tapahtumianne! Mediataitoviikko voisi olla hyvä tekosyy viritellä yhteistyötä esimerkiksi koulun, kirjaston ja nuorisotoimen välille. Kirjastotyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijöillä on usein sellaista mediaan liittyvää osaamista, jota opettajilta ei löydy.

Nimenmuutoksen taustalla on organisatorinen muutos. Teemaviikon ja nettisivun koordinointivastuut ovat siirtyneet Viestintävirastolta Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle. Vuoden 2012 alussa perustetun Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa ”edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa”.

Mediataitoviikko ja Mediataitokoulu jatkavatkin monella tavalla Tietoturvaviikon ja Tietoturvakoulun ansiokasta perinnettä. Kuten Tietoturvaviikko, myös Mediataitoviikko on laajan yhteistyön tulosta. Tänä vuonna mukana on noin 30 organisaatiota suunnittelemassa, rahoittamassa ja tukemassa Mediataitoviikkoa. Suurkiitos heille jo tässä vaiheessa!

Suvi Tuominen
Projektipäällikkö
Finnish Safer Internet Centre
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus