Osallistuimme lokakuun puolivälissä Safer Internet Forumiin Brysselissä. Edustimme Suomea
aivan tavallisen perheen roolissa ilman virallista tietoteknistä koulutusta. David osallistui kansaiväliseen nuorisoryhmään ja minä
vanhemmille suunnattuihin palavereihin. Jokaisesta EU-maasta oli mukana yksi nuori ja yksi vanhempi.
Nuoret
tekivät ryhmätöitä ja opettelivat kulttuurisia eroja internetin käytöstä.
Facebook ja sosiaalinen media olivat monille arkipäiväisiä asioita. Keskustelu
näistä sekä netin käytöstä yleensä kiinnittivät Daven huomion. Lisäksi hän
huomasi, että yllättävän monelle nuorelle englannin puhuminen tuotti vaikeutta.
Sanojen ääntäminen oli vaikeaa, vaikka englannin kielisen materiaalin etsiminen
ja käsittely on monelle arkipäivää Internetissä.
Keskiviikkona 16.10. me vanhemmat istuimme koko päivän salissa internet-asiantuntijoiden ja media-ammattilaisten
kanssa. Kuuntelimme erilaisia luentoja ja teimme ryhmätöitä. Meidät oli
jaettu noin kahdeksan hengen pyöreisiin pöytiin, joissa kävimme vilkasta
keskustelua eri maitten käytännöistä
median suhteen, perheiden pelisäännöistä sekä vastuukysymyksistä.
Kenelle vastuu kuuluu, kun uusi tuote tai
sivusto mainoksineen lanseerataan markkinoille? Miten perheissä suhtaudutaan
uusien laitteiden, kuten tablettitietokoneen käyttöön? Aiheuttaako uuden
teknologian hankinta kotona valtasuhteiden epätasapainon tai riippuvuutta? Onko
muna viisaampi kuin kana?
Monessa keskustelussa tuli ilmi,että vanhempien ja
lasten tulisi yhdessä opetella tekniikan käyttöä ja yhdistää osaamisensa:
vanhemmat ymmärtävät maailman vaarallisuuden ja ovat tärkeässä roolissa
neuvoessaan sekä opastaessaan lasta arjessa ja nettimaailmassa. Sosiaalisten
suhteiden opettelu lähtee jo kotoa, samoin kohteliaat käytöstavat. Lapset ovat nopeita oppijoita ja
oivaltavat teknisiä asioita, mutta heillä ei ole itsesuojeluvaistoa, joka
ohjaisi heitä välttämään houkutuksia, joita netin mainokset tarjoavat. Nettimaailma on yhtä todellinen kuin
ympäröivä maailmakin. Tätä pitäisi lapsille painottaa. Emme saa kaikkea tietoa
takaisin, jos teemme tai toteutamme jonkin päähänsattuman (esim. lasten
kylpykuvat) ja laitamme sen nettiin.
Anonymiteetti
eli nimettömyys tuntui hiertävän myös keskusteluissa: osa oli sitä vastaan ja
osa sen puolesta. Nimettömyys takaa joissakin tilanteissa avun saannin mutta
mahdollistaa myös kiusanteon. Miten voimme toimia erilaista nettikiusaamista ja
muuta häirintää vastaan? Ryhmätyöpaneeleissa sekä keskustelutilaisuuksissaa
kerrottiin erilaisista auttavista puhelimista sekä nettipalveluista, joita
Euroopan maissa on käytössä. Näiden linjojen kautta eri ikäiset ihmiset saavat
neuvoja sekä tukea kohtaamaansa häirintään. Suomessa vastaavaa apua tarjoavat
Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa Lapset.
Tavallisena
äitinä uskalsin sanoa ääneen, mitä ajattelen. Arki, jota elämme, on täynnä
houkutuksia. Mainokset sysäävät meille jatkuvasti uusinta uutta. En silti ole
huono vanhempi, jos en osta teinilleni viimeisintä teknologiaa enkä omista
uusinta älypuhelinta. En ole taitava tekniikassa, joten teinini pitää minua
kalkkiksena. Uskallan ottaa tietokoneen pois määräajoiksi ja rajoittaa netin
käyttöä kotona. Teini joutuu ansaitsemaan nettitikun käyttöaikaa kotitöillä,
muuten illat menisivät tietokoneen ruutua tuijottaen.
Kaiken
asiatiedon ja keskustelun jälkeen olo oli hyvin hämmentynyt. Miten voin olla
rakentava vanhempi teinin kanssa, jotta uusi teknologia voisi tuoda sitä hyvää
ja hienoa, mitä markkinavoimat meille tarjoavat? Vanhempana minun pitää olla
avoin uusille tuulille sekä kiinnostunut lapseni tekemisistä netissä kuin
arkisina päivinäkin. Nuori kyllä kertoo mielellään kuulumisiaan, jos olen
valmis kuuntelemaan ja aidosti läsnä tässä hetkessä. Hän myös opettaa
mielellään kalkkis-äidille netistä asioita, jos olen aidosti halukas
kehittämään osaamistani netin tai
tekniikan suhteen.
Näin
joulun alla tablettitietokone tai hieno älypuhelin olisi mahtava lahja koko
perheelle. Taidan kuitenkin siirtää hankintoja toistaiseksi, koska nämä
laitteet eivät tee meidän perheen arjesta sen kummempaa. Perustietokone olkoon
se arkivehje, jota voimme käyttää ja päivittää. Siitäkin huolimatta, että saan
kantaa kalkkis-äidin logoa teinini silmissä, kunnes hän itsenäistyy maailmalle.
Helena Sholberg
David Sholberg
David Sholberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti