”Mun äiti on koukussa suklaaseen, Facebookiin ja kännykkään”

Näin kertoi ekaluokkalainen tyttö koulunsa Mediataitoviikon tapahtumassa, jonne koulu oli kutsunut myös minut mediataitokummin. Päivän aikana sain vierailla kaikilla alakoulun luokilla 1-6 ja jutella lasten kanssa sekä heidän omaan että vanhempiensa median käyttöön liittyvistä asioista. Lapset tuntevat netinkäytön pelisäännöt vuosi vuodelta paremmin. Kuvien jakamiseen liittyvät lupa-asiat ovat jo pienimpienkin tiedossa. Jokainen tietää, että ilkeä kommentointi netissä loukkaa ja satuttaa. Facebookin ikärajakin tuntuu olevan useimpien tiedossa, vaikka siellä yhä nuoremmat ovatkin, ja yksityisyysasetukset osataan määritellä.

Vaikka lapsilla ja nuorilla on tietoa ja osaamista monilta median osa-alueilta, yksi asia kuitenkin pistää silmään näin mediataitokummin näkökulmasta. Ymmärrys oman toiminnan seurauksista ja netin hallitsemattomuudesta puuttuu. Lapset ja nuoret eivät käsitä, että heidän ’läpällä’ heittämällään jutulla voi olla laajat ja kauaskantoiset seuraukset. He eivät ymmärrä, että netti ei ole sama kuin heidän Facebook-kaveripiirinsä, vaan paljon paljon laajempi. He eivät myöskään ymmärrä, että kukaan ei voi hallita nettiä. Näiden asioiden ymmärtämiseen lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia. Vanhempia, opettajia, mediataitokummeja, meitä kaikkia.

Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia myös esikuviksi ja nimenomaan hyviksi sellaisiksi. Mediataitoviikon aikana monen lapsen suusta kuuli kommentin omien vanhempien jatkuvasta ’dataamisesta’ tai kännykän näpräämisestä. Nämä huomiot herättivät myös paljon keskustelua vanhempainillassa, jonne oli kokoontunut noin sata vanhempaa keskustelemaan lapsiin ja mediankäyttöön liittyvistä asioista. Osallistujamäärästä ja keskustelun vilkkaudesta päätellen mediataitokummille on käyttöä myös vanhempainilloissa.

Itse näen mediataitokummina tärkeimmäksi tehtäväkseni vanhempainilloissa herättää keskustelua ja kiinnostusta lasten median käyttöä kohtaan. Haluan myös herätellä vanhempia tarkastelemaan omaa median käyttöään ja sitä, millaisena mediaesikuvana itse lapsilleen ovat. Nämä asiat tuntuivat koskettavan useita vanhempia ja taisipa jokunen kännykkä livahtaa taskuun keskustelun aikana.

Tämän vuoden Mediataitoviikon jälkeen olen taas monta ajatustenvaihtoa rikkaampi ja hetket lasten ja nuorten parissa ovat paitsi opettavaisia myös hauskoja. Eivätkä ne vanhemmatkaan hullumpia ole. Ihan samanlaisia kuin itsekin olen vanhempana; välillä epävarma omasta vanhemmuudesta, mutta pohjalla kuitenkin halu taata lapselle hyvä elämä.

Haluan rohkaista mahdollisimman montaa aikuista tarttumaan tilaisuuteen ja ryhtymään mediataitokummiksi. Ei tarvitse olla netti- tai mikään muukaan guru. Riittää, kun on kiinnostunut lapsista, mediasta, ihmisistä ja elämästä yleensä. Kaiken muun oppii ja tässä hommassa on mahdollisuus oppia paljon. Samalla tulee kantaneeksi kortensa kekoon, että lapsemme pärjäävät nyt ja tulevaisuudessa. Myös median maailmassa.


Marianna Halonen

Kirjoittaja työskentelee ohjelmapäällikkönä Microsoftilla ja on toiminut vapaaehtoisena mediataitokummina noin viiden vuoden ajan.

Lue lisää mediataitokummitoiminnasta!