tiistai 25. maaliskuuta 2014

Pelataan kaverin kanssa täällä lätkäpeliä, vähänkö kivaa!

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, netissä ja chatissa aikuiset päivystäjät juttelevat lasten ja nuorten kanssa monesti mediaan liittyvistä aiheista. Palveluun yhteyttä ottava lapsi tai nuori saa määritellä mistä aiheista kussakin puhelussa tai chat-keskustelussa puhutaan.

Mediaan liittyviä yhteydenottoja tuli vuoden 2013 aikana yhteensä 1154, mikä on 5 prosenttia kaikista yhteydenotoista.

”Et sä tiiä mikä on Minecraft?!”

Monesti lapset ja nuoret halusivat jutella päivystäjän kanssa pelaamisesta ja peleistä. Päivystäjälle kerrottiin omista pelikokemuksista ja niistä peleistä, jotka sillä hetkellä kiinnostivat. Lapsi saattoi kuvailla pelin juonta ja omaa pelihahmoaan sekä selostaa mitä pelissä parhaillaan tapahtuu. Aina päivystäjä ei itse tuntenut peliä, mutta yleensä lapsi ja nuori mielellään selvitti aikuiselle mistä pelissä on kyse.

Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenottojen perusteella lapset pelaavat jonkun verran ikäisiltään kiellettyjä pelejä, joiden ikäraja on 16 tai 18 vuotta. Tällaisissa tilanteissa ikärajat otettiin helposti puheeksi. Yleensä lapsi oli hyvin selvillä pelien ikärajoista, mutta ikärajasta huolimatta vanhemmilta oli saatettu saada lupa pelaamiseen. Joskus lapsi pelasi kiellettyä peliä salaa vanhemmiltaan esimerkiksi kaverin luona.

”Mä haluisin pelata GTA:ta, mutta äiti ei anna lupaa”

Lasta saattoi harmittaa erimielisyydet vanhempien kanssa esimerkiksi pelaamiseen käytettävästä ajasta tai peleistä, joita hänellä oli lupa pelata. Erityisen paljon harmitti silloin, jos yhteydenottajat eivät saaneet pelata samoja pelejä kuin mitä kaverit saivat.

Toisinaan lapsi tai nuori koki pelaavansa liikaa ja hän saattoi pyytää päivystäjältä apua ja vinkkejä pelaamisen vähentämiseen. Yhteydenottaja saattoi kertoa ettei keksi muuta tekemistä tai että peli vie mukanaan niin vahvasti, ettei ajankulua huomaa. Joskus runsas pelaaminen oli myös aiheuttanut kovia riitoja perheessä.

”Vedin töpselin seinästä kun ei muu enää auttanut”

Vanhemmat miettivät paljon sitä millaiset rajat lapsen ja nuoren pelaamiselle tulisi asettaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen tuli viime vuonna lukuisia yhteydenottoja, joissa äiti tai isä halusi vertaisen vanhemman mielipiteen siihen, missä menee liiallisen pelaamisen tai netinkäytön raja. Vanhemmalla saattoi olla suuri huoli nuoresta, joka hän viihtyi lähes ainoastaan koneella, valvoi myöhään ja nukkui päivisin.

Vanhempainpuhelimessa sekä Lasten ja nuorten puhelimessa vastaavat vapaaehtoiset päivystäjät ovat koulutettuja keskustelemaan myös mediankäyttöön liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa lapsen tai perheen elämää koskevassa asiassa.


Anna-Sofia Lehto
Suunnittelija, Helpline
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lasten ja nuorten puhelin ja netti
Vanhempainpuhelin ja –netti


Lue myös:


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Millaisen somen haluaisin?

Nuoret käyttää nykyään enimmäkseen sellaisia palveluja kuten Kik, Whatsapp, Instagram, Facebook, Ask.fm, Youtube. Kuulin että esimerkiksi Ask.fm:ssä on hankala puuttua kiusaamiseen.

Itse löydän siis tarpeen turvalliselle nettisivulle, joka on suunnattu tytöille ja pojille ala- sekä yläkoulussa. Sivun tulisi olla hauska, turvallinen ja sosiaalinen. Että siellä jaksaa viettää aikaa.

Sivusto vois sisältää vaikutteita ulkomaisista suosituista palveluista. Tarkoittaisi siis pelejä, ajanvietettä, ryhmächattia, (persoonallisia) profiileja, kysymisen mahdollisuus, blogeja, ajankohtaisia puheenaiheita/uutisia, hashtageja, hauskoja kuvia/videoita, yhteisöjä/ryhmiä omien kiinnostuksen kohteiden mukaan ja uusia kavereita. Sivuston tulisi ennen kaikkea olla kivan näköinen! Näen silmissäni siis jonkinlaisen Facebookin, Habbo Hotelin ja Irc-gallerian yhdistelmän. Toivoisin jonkun suomalaisen nettisivukehittäjän ottavan ideani onkeensa.

Kansainvälisyys on iso juttu enkä sitä haluaisi sulkea pois. Sivusto voisi toimia muutamassa muussakin maassa. Se miten sivusto toimisi muissa maissa niin että sivusto olisi yhä turvallinen, on minulle rivi kysymysmerkkejä. Toivon pääseväni mukaan kehittelemään kuvailemani kaltaista nettisivustoa tulevaisuudessa.

Koska älypuhelimet ovat nyt kaikkialla ja todella monella nuorella on älyluuri kourassa kokoajan, tulisi sivuston olla myös kännykkäsovelluksena.

Meri Ketonen
MLL:n viestinnän harjoittelija
Verkk@ri

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Mediataitoviikosta eväitä koko vuoden mediakasvatukseen

Muutama viikko sitten vietetty Mediataitoviikko antoi myös tänä vuonna luontevan mahdollisuuden tarttua mediaan ja kasvamiseen liittyviin kysymyksiin. Vaikka mediakasvatus olisikin jo arkipäivää omalla työpaikalla, voi teemaviikolta löytyä uusia näkökulmia tai toimintatapoja.

Kysyimme Mediataitoviikon palautekyselyssä erilaisia tapoja, joilla Mediataitoviikkoa on vietetty ympäri Suomea. Tänä vuonna viikkoon ilmoittautui etukäteen noin 1400 toimijaa pääasiassa kouluista, kirjastoista ja nuorisotaloista, ja eri tapoja Mediataitoviikon viettoon on lukuisia. Nostan tässä tekstissä esiin näistä muutamia.


Mediataitoviikolla hyödynnettiin valmiita materiaaleja ja tehtiin paljon itse

Erilaiset oppituntimallit, tehtävät, tietotekstit ja muut materiaalit saivat oman paikkansa ja hyvän vastaanoton osana käytännön toimintaa. Mediataitoviikon valmiit materiaalit (Kuvia sinusta ja minusta ja Pikselimainoksia ja pelivaluuttaa) tarjosivat valmiiden toimintakokonaisuuksien lisäksi tilaa soveltamiseen.

Mediataitoviikolla ei käytetty pelkästään valmiita materiaaleja vaan myös lapset ja nuoret suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa. Eräässä koulussa perustettiin oppilaiden oma Mediataitoviikon toiminnasta vastaava työryhmä.  Myös oppilaskunnat ja -yhdistykset olivat osassa kouluista aktiivisesti mukana Mediataitoviikon suunnittelussa.

Mediataitoviikolla tehtiin paljon median parissa. Esimerkkeinä ovat erilaiset media-analyysit ja -päiväkirjat, keskustelut mediaan liittyvistä kysymyksistä, omat mediatuotokset ja näytelmät.  Osassa kouluissa kuuluivat opettajien tai oppilaiden tekemät media-aiheiset päivänavaukset ja radiolähetykset. Mediaa ja mediataitoja käsiteltiin lisäksi myös koulujen blogeissa ja digilehdissä.

Monissa paikoissa Mediataitoviikko näkyi myös sisustuksessa. Media-aiheisten julisteiden, infopisteiden ja omien tuotosten esittelyjen lisäksi Mediataitoviikolla järjestettiin Tuunaa vessa -kilpailu, jonka puitteissa lapset ja nuoret pääsivät suunnittelemaan ja toteuttamaan mediataitoihin liittyvän sisustuksen esimerkiksi nuorisotilan tai oppilaitoksen vessaan. Parhaimpiin toteutuksiin pääsemme tutustumaan maaliskuun aikana.


Yhteistyötä Mediataitoviikolla

Tänä vuonna Mediataitoviikon laajempana teemana oli Yhdessä parempi Internet. Yhteistyö näkyi teeman lisäksi kuitenkin monella eri tavalla. Esimerkiksi kouluissa opettajat ja oppilaat tekivät eri tavoin yhteystyötä yli oppiaine- ja ikäluokkarajojen. Muun muassa erilaiset rastiradat ja luennot kokosivat ihmisiä yhteen media-aiheiden pariin. Mediakasvatukseen liittyvää tietoa koottiin ja jaettiin myös yhdessä ilmoitustaulujen ja virtuaalisten työkalujen avulla.  Joissakin kouluissa vanhemmat oppilaat pitivät oppitunteja nuoremmilleen.
Mediataitoviikolla tehtiin yhteistyötä myös yli organisaatioiden rajojen. Koulut esimerkiksi tekivät media-aiheisia kirjastovierailuja ja median edustajat avasivat puolestaan omaa työtään media-aiheisten vierailujen tai työpajojen avulla. Myös mediataitokummit vierailivat teemaviikolla kouluissa.


Mediataitoviikko jatkuu Mediataitokoulussa

Palautekysely antoi mahdollisuuden myös kertoa kehittämiskohteista. Yhtenä hankaluutena esiin nostettiin Mediataitoviikon ajankohta. Helmikuun puoliväli on osalle kouluista kiireistä aikaa koeviikkojen, ylioppilaskirjoitusten, lomien ja opiskeluihin liittyvien juhlien vuoksi. Osassa kouluista ongelma on ratkaistu siirtämällä Mediataitoviikon toiminta muuhun ajankohtaan, esimerkiksi viikkoa aiemmin sanomalehtiviikolle tai myöhemmin vapaampaan ajankohtaan.

Mediataitoviikon materiaalit löytyvät Mediataitokoulusta. Mediataitokoulussa on myös muuta valmista mediakasvatukseen soveltuvaa materiaalia, joten mediakasvatukseen saa eväitä vaikka koko vuodelle.


Lauri Palsa
projektityöntekijä
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti