Kirjastoista löytyy tietoa ja viihdettä monenlaisiin tarpeisiin. Yleiset kirjastot ovat olleet aina portaita erilaisten kertomusten ja merkitysten maailmaan, ja mediamaailman monipuolistuessa kirjastot ovat pyrkineet ottamaan asiakkaidensa uudet tavat ja käytännöt haltuun monin eri tavoin. Tämä on näkynyt kirjastoaineistojen monipuolistumisena, tieto- ja viestintätekniikan tulona kirjastotilaan, sekä viimeisimpänä uusien mediakasvatukseen liittyvien palvelujen kehittämisenä. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia sekä omaehtoiseen että ohjattuun mediamaailmassa seikkailemiseen!
Lasten ja nuorten paikkana kirjasto on monipuolinen sekä nuoremmille asiakkaille että heidän vanhemmilleen. Pienimmät lapset pääsevät nauttimaan satutunneista rauhallisissa ympäristöissä tuttujen ihmisten kanssa. Satutunneilla luettavat tarinat voivat olla sekä viihdyttäviä että opastavia, mutta pienimpien kirjastonkäyttäjien kanssa muistetaan aina sopiva tarinaan eläytymisen taso - jo aivan pienimmillekin annetaan mahdollisuus heittäytyä mielikuvituksensa vietäväksi oman kehitysasteensa mukaisesti. Satutuntien yhteydessä vanhemmat saavat myös hyviä vinkkejä kivoista kirjoista, joita löytyy usein hyllystä kotiin vietäviksi heti tarinoinnin päätyttyä. Kuvakirjat ovat aina pienten lasten mieleen, ja monimediaiseksi voi heittäytyä vaikka kuuntelukirjan kanssa.
Eskari-ikäisillä on jo vakiintuneita mediankäytön tapoja, ja osa valitsee päättäväisesti itse omat suosikkiaineistonsa. Jos esikoululaiselle on hankittu jo oma kirjastokortti, pääsee hän myös monessa kirjastossa käyttämään internetiin kytkettyä tietokonetta. Useimmiten kirjaston tietokoneet on sijoitettu siten, että kirjaston henkilökunta pystyy valvomaan sekä koneella vietettyä aikaa että tarvittaessa lasten ja nuortenkin käyttämiä sisältöjä. Kirjastossa ei juurikaan suodateta tai estetä verkon erilaisia palveluita tai sivustoja, korkeintaan sijaitaan kunnan tietoteknisten yleisestojen takana. Tällä pystytään osaltaan takaamaan turvallista netinkäyttöä, mutta monien nuorten mielestä “antiikkiset” laitteet ja ikävät palomuurit internetiin päin ovat myös haitaksi kirjastossa elettävälle nettiarjelle.
Kirjasto on lapsille ja nuorille mielenkiintoinen paikka kodin ja koulun välissä. Yhtäältä rauhallinen lähikirjaston miljöö mahdollistaa läksyjen tekemisen vaikkapa kotimatkan varrella, toisaalta kirjastoon voidaan tulla pakoon kotona asetettuja netti-, chatti- tai pelirajoituksia. Kirjastot puuttuvat harvemmin muita kirjastonkäyttäjiä kunnioittavan asiakkaan toimintaan. Lasten ja nuorten vanhemmat saattavat joskus tiedustella tutulta kirjastohenkilökunnalta omien lastensa puuhien perään, mutta salaliittoteorioita hyssyttelevistä ja kieltävistä kirjastonsedistä ja -tädeistä on nykyään vaikea rakentaa. Jos noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä, on kirjasto hyvin vapaa ympäristö omassa mediamaailmassa toimimiseen.
Kirjaston rooli mediataitojen tukijana on hyvin erityinen muihin toimijoihin nähden. Kirjaston asiakkaita ovat tunnetusti “kaikki” kansalaiset vauvasta vanhuksiin, ja myös mediataitojen osalta kirjasto huomioi monet käyttäjäryhmät ja ikäluokat. Esimerkiksi tietoyhteiskuntataitojen opastamisessa kirjasto on kunnostautunut senioreille tarjottavissa palveluissa, ja aikuisväestölle suunnattua mediataitoihin ja mediakasvatukseen liittyvää toimintaa tuotetaan lisääntyvissä määrin. Kaunokirjallisuuden puitteissa järjestetään lukupiirejä ja kirjailijavierailuja. Musiikkikirjastot vastaavat digitaalisen musiikinjakelun haasteisiin kuuntelupiireillä, järjestämällä keikkoja ja tutustuttamalla asiakkaitaan erilaisiin uusiin teknologioihin. Nuorille ja miksei aikuisillekin järjestetään digitaalisiin peleihin liittyviä turnauksia ja tapahtumia. Kirjastoissa kirjoitetaan, valokuvataan ja tehdään musiikkia.
Monet kirjaston nykyään tuottamista palveluista voidaan liittää kirjaston lakisääteiseen tehtävään tarjota kansalaisille sivistys- ja kulttuuripalveluja yhdenvertaisesti. Taustalla on pyrkimys tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Mediayhteiskunnassa, jossa merkityksiä muodostetaan yhä monipuolisempia viestinnän muotoja ja sisältöjä käyttäen kirjasto on kehittämässä paikkaansa ja tehtäväänsä uusiin mediataitoihin perustuen. Mediakasvatus nähdään kirjastoissa tavoitteellisena toimintana, jolla halutaan tarjota kaikille kansalaisille tietoja ja taitoja nykymaailman kansalaisina toimimiseen. Siispä kirjastoon!
Mika Mustikkamäki
Tutkija, Tampereen yliopisto
Projektisuunnittelija, Suomen kirjastoseura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti