Kirjasto mediataitojen kenttänä

Kirjastoista löytyy tietoa ja viihdettä monenlaisiin tarpeisiin. Yleiset kirjastot ovat olleet aina portaita erilaisten kertomusten ja merkitysten maailmaan, ja mediamaailman monipuolistuessa kirjastot ovat pyrkineet ottamaan asiakkaidensa uudet tavat ja käytännöt haltuun monin eri tavoin. Tämä on näkynyt kirjastoaineistojen monipuolistumisena, tieto- ja viestintätekniikan tulona kirjastotilaan, sekä viimeisimpänä uusien mediakasvatukseen liittyvien palvelujen kehittämisenä. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia sekä omaehtoiseen että ohjattuun mediamaailmassa seikkailemiseen!

Lasten ja nuorten paikkana kirjasto on monipuolinen sekä nuoremmille asiakkaille että heidän vanhemmilleen. Pienimmät lapset pääsevät nauttimaan satutunneista rauhallisissa ympäristöissä tuttujen ihmisten kanssa. Satutunneilla luettavat tarinat voivat olla sekä viihdyttäviä että opastavia, mutta pienimpien kirjastonkäyttäjien kanssa muistetaan aina sopiva tarinaan eläytymisen taso - jo aivan pienimmillekin annetaan mahdollisuus heittäytyä mielikuvituksensa vietäväksi oman kehitysasteensa mukaisesti. Satutuntien yhteydessä vanhemmat saavat myös hyviä vinkkejä kivoista kirjoista, joita löytyy usein hyllystä kotiin vietäviksi heti tarinoinnin päätyttyä. Kuvakirjat ovat aina pienten lasten mieleen, ja monimediaiseksi voi heittäytyä vaikka kuuntelukirjan kanssa.

Eskari-ikäisillä on jo vakiintuneita mediankäytön tapoja, ja osa valitsee päättäväisesti itse omat suosikkiaineistonsa. Jos esikoululaiselle on hankittu jo oma kirjastokortti, pääsee hän myös monessa kirjastossa käyttämään internetiin kytkettyä tietokonetta. Useimmiten kirjaston tietokoneet on sijoitettu siten, että kirjaston henkilökunta pystyy valvomaan sekä koneella vietettyä aikaa että tarvittaessa lasten ja nuortenkin käyttämiä sisältöjä. Kirjastossa ei juurikaan suodateta tai estetä verkon erilaisia palveluita tai sivustoja, korkeintaan sijaitaan kunnan tietoteknisten yleisestojen takana. Tällä pystytään osaltaan takaamaan turvallista netinkäyttöä, mutta monien nuorten mielestä “antiikkiset” laitteet ja ikävät palomuurit internetiin päin ovat myös haitaksi kirjastossa elettävälle nettiarjelle.

Kirjasto on lapsille ja nuorille mielenkiintoinen paikka kodin ja koulun välissä. Yhtäältä rauhallinen lähikirjaston miljöö mahdollistaa läksyjen tekemisen vaikkapa kotimatkan varrella, toisaalta kirjastoon voidaan tulla pakoon kotona asetettuja netti-, chatti- tai pelirajoituksia. Kirjastot puuttuvat harvemmin muita kirjastonkäyttäjiä kunnioittavan asiakkaan toimintaan. Lasten ja nuorten vanhemmat saattavat joskus tiedustella tutulta kirjastohenkilökunnalta omien lastensa puuhien perään, mutta salaliittoteorioita hyssyttelevistä ja kieltävistä kirjastonsedistä ja -tädeistä on nykyään vaikea rakentaa. Jos noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä, on kirjasto hyvin vapaa ympäristö omassa mediamaailmassa toimimiseen.

Kirjaston rooli mediataitojen tukijana on hyvin erityinen muihin toimijoihin nähden. Kirjaston asiakkaita ovat tunnetusti “kaikki” kansalaiset vauvasta vanhuksiin, ja myös mediataitojen osalta kirjasto huomioi monet käyttäjäryhmät ja ikäluokat. Esimerkiksi tietoyhteiskuntataitojen opastamisessa kirjasto on kunnostautunut senioreille tarjottavissa palveluissa, ja aikuisväestölle suunnattua mediataitoihin ja mediakasvatukseen liittyvää toimintaa tuotetaan lisääntyvissä määrin. Kaunokirjallisuuden puitteissa järjestetään lukupiirejä ja kirjailijavierailuja. Musiikkikirjastot vastaavat digitaalisen musiikinjakelun haasteisiin kuuntelupiireillä, järjestämällä keikkoja ja tutustuttamalla asiakkaitaan erilaisiin uusiin teknologioihin. Nuorille ja miksei aikuisillekin järjestetään digitaalisiin peleihin liittyviä turnauksia ja tapahtumia. Kirjastoissa kirjoitetaan, valokuvataan ja tehdään musiikkia.

Monet kirjaston nykyään tuottamista palveluista voidaan liittää kirjaston lakisääteiseen tehtävään tarjota kansalaisille sivistys- ja kulttuuripalveluja yhdenvertaisesti. Taustalla on pyrkimys tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Mediayhteiskunnassa, jossa merkityksiä muodostetaan yhä monipuolisempia viestinnän muotoja ja sisältöjä käyttäen kirjasto on kehittämässä paikkaansa ja tehtäväänsä uusiin mediataitoihin perustuen. Mediakasvatus nähdään kirjastoissa tavoitteellisena toimintana, jolla halutaan tarjota kaikille kansalaisille tietoja ja taitoja nykymaailman kansalaisina toimimiseen. Siispä kirjastoon!

Mika Mustikkamäki
Tutkija, Tampereen yliopisto
Projektisuunnittelija, Suomen kirjastoseura

Tietoturvakoulusta Mediataitokouluksi

Tietoturvaviikko on ollut yksi tunnetuimmista teemaviikoista maamme opettajien keskuudessa. Samoin Tietoturvakoulu on ollut laajasti tunnettu laadukkaista nettiturvallisuusaiheisista opetusmateriaaleistaan. Nyt molemmat ovat tulleet tiensä päähän ja on aika opetella puhumaan Mediataitoviikosta ja Mediataitokoulusta.

Nimenvaihdokseen liittyy näkökulman muutos. Kun puhutaan taidoista turvallisuuden sijaan, lapsi nähdään aktiivisena oman mediasuhteensa rakentajana. Paras turvaominaisuus on lapsen pään sisällä, ei teknisissä suojalaitteissa tai aikuisten tiukasti määrittelemässä turvallisuudessa. Mediataitoja kartuttamalla lapsen sisäinen turvaverkko vahvistuu.

Koulun tasolla minkään muun kuin nimen ei tarvitse muuttua. Koulun niin halutessa teemaviikon sisällöt ja toiminnot voivat pysyä ennallaan. Tietoturvakoulun vanhat materiaalit ja tehtävät ovat edelleen käytettävissä. Loputkin aineistot Tietoturvakoulusta siirretään Mediataitokouluun vuoden 2012 aikana.

Nettiin liittyvät teemat tulevat olemaan jatkossakin vahva osa Mediataitokoulua ja Mediataitoviikkoa – onhan internet tärkeä osa lasten ja nuorten arkea. Uusi nimi antaa kuitenkin kouluille tilaa laajentaa teemaviikko kattamaan myös muita medioita kuin internetin. Siinä missä Tietoturvaviikko on kiinnittynyt eniten tietotekniikan opetukseen, Mediataitoviikko voi olla laajemmin koko koulun ja kaikkien oppiaineiden yhteinen asia. Jokaisessa oppiaineessa voidaan ottaa mediaan liittyviä asioita esille oppiaineen omasta näkökulmasta, linkittyyhän media elämänkin osa-alueisiin eri tavoin. Samalle viikolle sijoittuva Sanomalehtiviikko täydentää Mediataitoviikkoa.

Mielestäni ihannetilanne olisi, jos Mediataitoviikosta muodostuisi Ravintolapäivän kaltainen ilmiö: koulut järjestäisivät omannäköistään, omaehtoista mediaan liittyvää toimintaa, jota ei ohjailla ylhäältäpäin. Te paikallisella tasolla tiedätte, millainen kampanja ja millaiset oppimistehtävät toimivat juuri teidän koulussanne. Tai itse asiassa – koulunne oppilaat tietävät. Ottakaa oppilaat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Mediataitoviikkoa!

Toivon kuitenkin, että koulujen mediakasvatus ei jää yhden viikon varaan. Teemaviikko on hyvä tapa nostaa mediakasvatuksen tärkeys esille, mutta Mediataitokoulua saa käyttää ympäri vuoden.
Mediataitokoulu ja -viikko eivät muuten ole rajattuja ainoastaan koulujen käyttöön: kirjastot, nuorisotoimet, päiväkodit – hyödyntäkää materiaaleja ja järjestäkää omia tapahtumianne! Mediataitoviikko voisi olla hyvä tekosyy viritellä yhteistyötä esimerkiksi koulun, kirjaston ja nuorisotoimen välille. Kirjastotyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijöillä on usein sellaista mediaan liittyvää osaamista, jota opettajilta ei löydy.

Nimenmuutoksen taustalla on organisatorinen muutos. Teemaviikon ja nettisivun koordinointivastuut ovat siirtyneet Viestintävirastolta Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle. Vuoden 2012 alussa perustetun Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa ”edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa”.

Mediataitoviikko ja Mediataitokoulu jatkavatkin monella tavalla Tietoturvaviikon ja Tietoturvakoulun ansiokasta perinnettä. Kuten Tietoturvaviikko, myös Mediataitoviikko on laajan yhteistyön tulosta. Tänä vuonna mukana on noin 30 organisaatiota suunnittelemassa, rahoittamassa ja tukemassa Mediataitoviikkoa. Suurkiitos heille jo tässä vaiheessa!

Suvi Tuominen
Projektipäällikkö
Finnish Safer Internet Centre
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus