sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kurkista suomalaisen elokuvan historiaan

Tiedätkö, mistä elokuvanäyttelijöiden huolellinen maskeeraaminen sai alkunsa? Viime vuosisadan alun elokuvissa käytetty filmi sai ihmisen ihon näyttämään todellista tummemmalta, minkä vuoksi näyttelijät vaativat kuvauksiin vaalentavaa meikkiä. Myöhemmin filmitekniikka kehittyi ja iho-ongelma poistui. Alalla oli kuitenkin jo totuttu siihen, että kameroiden eteen mennään viimeisen päälle maalattuna. Maskeeraajista oli tullut tärkeä osa elokuvien tekoon osallistuvia ammattilaisia.


Kuvassa näkyvä maskeeraajan laukku on pieni osanen suomalaista elokuvahistoriaa lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta, 1930-luvulta alkaen. Laukun sisältämillä Max Factorin tuotteilla viimeisteltiin filmitähtien häikäisevyys mm. Cannesissa palkitussa Valkoisessa peurassa. Nykyään laukku kuuluu osaksi KAVIn Elävän kuvan museon kokoelmia.

Elävän kuvan museo on Suomen ainoa elokuvan historiaan keskittynyt museo. Pieni erikoismuseo sijaitsee Helsingissä, ja sen kokoelmiin kuuluu yli 16 000 filmielokuvien tekemiseen ja katsomiseen liittyvää esinettä. Museoon kuuluu myös pieni elokuvateatteri. Harvinaisten vanhojen filmien parissa voi tutustua esimerkiksi suomalaisen elokuvantekoon aikana, jolloin lavasteet tehtiin tuotantoyhtiöiden omissa pajoissa puusta ja kipsistä digitaalisen kuvankäsittelyn sijaan.

Tämänhetkinen näyttely Elävän kuvan museossa esittelee suomalaisen elokuvauksen teknisen laitteiston muutosta neljän lavastetun kuvaustilanteen, dioraaman, kautta. Lavastetut kuvaustilanteet ovat seitsemältä filmikuvauksen vuosikymmeneltä: Erkki Karun Nummisuutareista (1923) Aki Kaurismäen Varjoja paratiisissa (1986) -elokuvaan saakka.

Jos elävän kuvan historia kiinnostaa, nyt on korkea aika suunnata kohti Kalasatamaa. Museo sulkee ovensa kesäkuun ensimmäisellä viikolla, mutta ottaa vierailijoita vastaan vielä tämän kuun ajan. Museokäynnin sisällöt voi loistavasti yhdistää esimerkiksi media- tai kuvataidekasvatukseen tai osaksi historian tai yhteiskuntaopin oppisisältöjä. Tai sitten voi ottaa ihan vain viihteen ja yleissivistyksen kannalta: vanhat elokuvat ja filmauksessa käytetyt laitteet sekä museon työntekijöiden laaja elokuvasivistys vievät kävijän taatusti menneen maailman elokuva-aikaan.

Saara Pääjärvi
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti